Yliopistologo

FK Sirkka-Liisa Heinosen varhaiskasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja

Ilmaisuleikit tarinan talossa. Analyysi ja tulkinta lastentarhanopettajan pedagogisesta toiminnasta varhaiskasvatuksen draaman opetuksessa

tarkastetaan 26.5.2000 klo 12 Tampereen yliopiston varhaiskasvatuksen talossa, osoitteessa Hallituskatu 30.

Vastaväittäjänä on professori Marjatta Vanhalakka-Ruoho (Joensuun yliopisto). Kustoksena toimii professori Anna Raija Nummenmaa.

***

Heinonen on valmistunut filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta. Hän on toiminut Tampereen lastentarhanopettajaopistossa äidinkielen ja puhekasvatuksen lehtorina 1977-1995 ja Tampereen yliopistossa äidinkielen ja puheviestinnän lehtorina vuodesta 1995 lähtien.

Heinosen väitöskirjan julkaisee Tampereen yliopiston julkaisujen myynti TAJU, Tampere 2000. ISBN 951-44-4836-7. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 43, Tampereen yliopisto 2000. ISBN 951-44-4858-8, ISSN 1456-954X.

Väitöskirjan tilausosoite: Virtuaalinen kirjakauppa Granum tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Sirkka-Liisa Heinonen, (03) 215 7811 (työ), (03) 214 7068 (koti), tosihe@uta.fi

TIIVISTELMÄ

Tutkimus käsittelee draamaleikkiä varhaiskasvatuksen pedagogisena prosessina. Se on etnografisella otteella päiväkodissa tehty lukuvuoden pituinen tapaustutkimus, jonka aineisto muodostuu lastentarhanopettajan päiväkirjasta, opetustuokioiden videotallenteista ja tutkijan äänestä tapahtumien kuvaajana ja tulkitsijana.

Pedagoginen draama on ilmaisun kielten ja keinojen tutkimista, taideaine. Mutta se on enemmän. Kehittyvien teemojen draamaleikeistä syntyy lapsen salainen paikka, fyysinen ja mentaalinen tila, jossa voi harjoitella kuvittelemista, suunnitella ja luoda, ylittää havaintomaailman rajoja, testata ennen kokematonta. Lasten toiminnassa pitkäjänteisyys ja ilo kasvavat tarinan rakenteen oppimisessa. Se antaa lapsille välineitä uusien draamojen tuottamiseen. Jatkuvuus syntyy draamaleikeissä, joissa edellisen toiminnan uudistava vaikutus luo pohjan seuraavalle. Yhteisöllisesti ryhmä vahvistuu vuoden aikana. Se näkyy rohkeutena oman tilan ottamisessa ja tilan antamisessa muille, vastavuoroisuutena.

Lastentarhanopettajan pedagoginen toiminta perustuu yhteissuunnitteluun ja neuvotteluun lasten kanssa. Lastentarhanopettajan ominaisuuksia on monien diskurssien samanaikainen hallinta. Hän on tulkki lasten uusien kokemusten keskellä. Hänen taitojaan on kyky sanoa toisin, verrata, elollistaa, kulkea lähellä lapsen kielen maailmaa. Hänen hiljaista tietoaan on kyky löytää tilanteeseen sopiva ilmaisun kanava. Puheen rinnalla näistä tärkeimpiä ovat katse, hyväksyvä tai rauhoittava kosketus sekä etäisyyden vaihtelu.

Tutkimuksen pedagoginen merkitys ei rajoitu draaman opetukseen. Samat kysymykset tulevat vastaan kaikessa varhaiskasvatuksen opetustoiminnassa. Tutkimusta voi lukea päivähoidossa tapahtuvan opetuksen realististen mahdollisuuksien kuvauksena. Lastentarhanopettajan korkea pedagoginen taito yhdistettynä yhtä korkeaan sisältöalueen osaamiseen voi olla luomassa hyvinkin erilaisille lapsille innostavaa ja kehittävää oppimisympäristöä.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto