Yliopistologo

KL Marketta Saarisen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja

Tunnustetaanko tutkinnot? Tutkintojen tunnustaminen Euroopan unionissa esimerkkinä Suomen ja Saksan liittotasavallan tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen

tarkastetaan 18.8.2000 klo 12 Hämeenlinnan ammatillisen opettajakorkeakoulun auditoriossa, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna.

Vastaväittäjänä on dosentti Vilho Hirvi. Kustoksena toimii professori Pekka Ruohotie.

***

Saarinen on syntynyt 8.12.1944 Tampereella. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Tampereen yhteiskoulussa 1963. Saarinen on valmistunut filosofian kandidaatiksi Turun yliopistosta 1968 ja kasvatustieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1997. Hän on toiminut suomen kielen opettajana Kuhmoisten yhteiskoulussa 1969-1970, yleisaineiden opettajana Turun teknillisessä ammattikoulussa 1970-1972, yleisaineiden opettajana Turun ompelu- ja talousammattikoulussa 1972-1976, kustannustoimittajana Werner Söderström Osakeyhtiössä 1976-1980, ylitarkastajana Ammattikasvatushallituksessa 1980-1991, ylitarkastajana Opetushallituksessa 1991-1996 ja opetusneuvoksena Opetushallituksessa 1996 lähtien.

Saarisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 761, Tampereen yliopisto, Tampere 2000. ISBN 951-44-4863-4, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 49, Tampereen yliopisto 2000. ISBN 951-44-4864-2, ISSN 1456-954X.

Väitöskirjan tilausosoite: Virtuaalinen kirjakauppa Granum tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Marketta Saarinen, (09) 7747 7636 (työ), (09) 349 41 62 (koti), marketta.saarinen@oph.fi

TIIVISTELMÄ

Henkilö, joka haluaa työskennellä toisessa Euroopan unionin jäsenmaassa, joutuu erikseen hakemaan tutkintonsa tunnustamista silloin, kun hänen ammattinsa on tulomaassa säännelty. Ammatit, joihin on asetettu lainsäädännössä tai hallinnollisilla määräyksillä kelpoisuusvaatimuksia, ovat sääneltyjä.

Väitöstutkimuksessa selvitetään, miten hyvin tutkintojen tunnustaminen toimii Suomen ja Saksan liittotasavallan välillä. Tutkimusaineistona ovat olleet kummankin maan viranomaisten tekemät päätökset ja lausunnot.

Tutkimus osoitti, että yleisesti ottaen tutkintojen tunnustaminen tapahtuu direktiivien mukaisesti. Useimmissa tapauksissa maasta toiseen muuttavan tutkinto sai tulomaassa ja lähtömaassa samanlaisen kohtelun. Kuitenkin oli tapauksia, joissa tutkintoa ei saatu tunnustettua lainkaan tai joissa ulkomaisen todistuksen haltija joutui huonompaan asemaan.

Suomalaiselle lisensiaatin tutkinnolle ei Saksasta löydy vastinetta, vaan sen katsotaan olevan Doktor-tutkinnon esiaste, joka sijoituu yliopiston loppututkinnon ja tohtorin tutkinnon väliin. Sen sijaan Suomen tohtorin tutkinnot ja Saksan Doktor-tutkinnot tunnustettiin vastavuoroisesti.

Ammatillisista tutkinnoista erityisen ongelmallisia olivat suomalaiset teknillisissä oppilaitoksissa suoritetut insinöörin tutkinnot. Koska ne eivät ole korkeakoulutukintoja, ei niitä Saksassa hyväksytä ylemmän tutkintotodistusten tunnustamisesta annetun direktiivin 89/48/ETY piiriin. Tästä voi seurata ongelmia, koska Saksassa saatetaan vaatia, että tietystä projektista, esimerkiksi rakennushankkesta, vastuussa olevilla on em, direktiivin mukainen tutkinto. Ammattikorkeakouluissa suoritetut insinöörin tutkinnot tunnustetaan vastaamaan Saksan Fachhochschule-tutkintoja.

Suomalaiset toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet eivät aina päässeet Saksassa mestarikoulutukseen. Perusteluna oli, ettei suomalaiseen koulutukseen sisältynyt riittävästi käytännön työtä. Asialla on merkitystä, jos haluaa paerustaa Saksaan käsityöalan yrityksen, koska tällöin vaaditaan ko. alan mestarin tutkinto.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto