Yliopistologo

LL Helena E. Miettisen patologian alaan kuuluva väitöskirja

Evaluation of prognostic factors in glial tumors (Glioomien ennustetekijät)

tarkastetaan 16.9.2000 klo 12 Finn-Medin auditoriossa, osoitteessa Lenkkeilijäntie 6.

Vastaväittäjänä on dosentti Juha Jääskeläinen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii dosentti Heikki Helin.

***

Miettinen on syntynyt 22.12.1971 Varkaudessa. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Kuoppakankaan lukiossa Varkaudessa 1991. Miettinen on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1998.

Miettisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 767, Tampereen yliopisto, Tampere 2000. ISBN 951-44-4904-5, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 58, Tampereen yliopisto 2000. ISBN 951-44-4905-3, ISSN 1456-954X.

Väitöskirjan tilausosoite: Virtuaalinen kirjakauppa Granum tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Helena E. Miettinen, 050-539 0571 (koti), blhemi@yahoo.com

TIIVISTELMÄ

Uusia aivokasvaimia löydetään Suomessa vuosittain noin 600. Näistä yleisimpiä ovat aivojen tukisolukasvaimet, glioomat. Glioomien selkeästi suurimman alaluokan muodostavat astrosytoomat. Seuraavaksi yleisimpiä ovat oligodendroglioomat. Sekamuotoisista kasvaimista suurimman ryhmän muodostavat oligoastrosytoomat, missä on piirteitä molemmista edellä mainituista kasvaintyypeistä.

Eri kasvainten toisistaan erottaminen on erittäin vaikeaa ja erityisesti oligodendroglioomien tunnistamiseen on jo kauan kaivattu apuvälineitä. Oligodendroglioomien todelliseksi määräksi arvioidaan jopa kolmannesta kaikista glioomista nykyisin diagnosoidun 6% sijaan. Täsmällinen diagnoosi on välttämätön sillä kasvainten hoito ja niiden reagointi eri hoitoihin poikkeaa huomattavasti. Toisin kuin astrosytoomat, oligodendroglioomat ovat useimmiten kemosensitiivisiä.

Tässä tutkimuksessa on etsitty immunohistokemiallisin värjäyksin ja mRNA in situ hybridisaatiota käyttäen luotettavia rutiinikäyttöön soveltuvia apuvälineitä kasvainten ennusteen täsmällistä arviointia ja erotusdiagnostiikkaa varten.

Tärkeimpiä löydöksiämme olivat perifeerisen bentsodiatsepiini reseptorin määrän lisääntyminen astrosytoomien malignisoituessa. Tämä tarjoaa mahdollisuuden käytännön sovellutuksille aivokasvainten kuvantamisdiagnostiikassa. Tuumorisupressori proteiini p16:n määrä puolestaan väheni sekä astrosytoomissa että oligodendroglioomissa näiden malignisoituessa. Potilaiden, joiden kasvaimet olivat p16 immunopositiivisia, ennuste oli merkittävästi parempi kuin niiden potilaiden, joiden kasvaimet olivat immunonegatiivisia. Tuumorisupressori proteiinien p53 ja p21 määrä puolestaan lisääntyi oligodendroglioomien malignisoituessa. Jälkimmäinen oli itsenäinen ennustetekijä multivariaattianalyysissä.

Topoisomeraasi IIa on DNA:n kahdentumisessa ja näin ollen solun jakautumisessa tärkeä entsyymi. Lisäksi se on useiden sytostaattien kohdemolekyyli. Entsyymin määrän todettiin lisääntyvän oligodendroglioomien ja oligoastrosytoomien malignisoituessa. Lisäksi määrä oli merkittävästi suurempi oligoastrosytoomien oligodendrogliooma- kuin astrosytoomakomponentissa. Havainnoilla on huomattava käytännön merkitys ennusteen määrittämisen ja mahdollisesti optimaalisen hoidon valinnan kannalta.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto