Yliopistologo

THM Tiina Salmisen epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja

Causes and consequences of mammographic parenchymal patterns (Rinnan rauhasrakenne ja rintasyöpävaara)

tarkastetaan 15.9.2000 klo 12 terveystieteen laitoksen luentosalissa, osoitteessa Medisiinarinkatu 3.

Vastaväittäjänä on dosentti Irma Soini (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Matti Hakama.

***

Salminen on syntynyt 31.10.1970 Porissa. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Kuninkaanhaan lukiossa Porissa 1989. Salminen on valmistunut terveydenhuollon maisteriksi Tampereen yliopistosta 1994. Hän on toiminut määräaikaisena epidemiologian yliassistenttina vuonna 1999 ja tutkijana Säteilyturvakeskuksessa 1.1.2000 lähtien.

Salmisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 766, Tampereen yliopisto, Tampere 2000. ISBN 951-44-4902-9, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 57, Tampereen yliopisto 2000. ISBN 951-44-4903-7, ISSN 1456-954X.

Väitöskirjan tilausosoite: Virtuaalinen kirjakauppa Granum tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Tiina Salminen, (03) 215 7457 (työ), 040-59 67 694 (koti), cstisa@uta.fi

TIIVISTELMÄ

Rintasyöpä on suomalaisten naisten yleisin ja lisääntymässä oleva syöpämuoto. Vuosittain yli 3000 naisella diagnosoidaan rintasyöpä. Rinnan kuvantamismenetelmistä yleisin on mammografia eli rinnan röntgenkuvaus. Jo 1960-luvulla Ingleby and Gershon -Cohen esittivät ensimmäiset havainnot mammografiakuvan perusteella määritellyn rinnan rauhasrakenteen ja rintasyövän välisestä yhteydestä. 1976 Wolfe kehitti mammografiakuvassa havaitun rauhasrakenteen luokituksen (4 luokkaa) ja osoitti, että mammografiakuvan perusteella tiivisrintaisiksi luokitelluilla naisilla on yli 20-kertainen rintasyöpävaara. Myöhemmin tehdyissä tutkimuksissa vaara on ollut vain noin kaksinkertainen. Poikkileikkaustutkimuksissa on havaittu, että rintarauhasen rakenne on yhteydessä moniin rintasyövän riskitekijöihin. Selvittämättä on, onko rinnan rauhasrakenteella itsenäinen merkitys rintasyövän riskitekijänä vai selittyykö lisääntynyt vaara korrelaatiolla muihin riskitekijöihin. Rintarauhasen rakenne saattaa myös muuttua naisen elinaikana. On tärkeää tietää vaikuttavatko rintasyövän muut riskitekijät näihin muutoksiin ja liittyykö rakenteen muutokseen lisääntynyt rintasyöpävaara. Väitöskirjatyöni tarkoituksena oli tutkia, mitkä tekijät ovat yhteydessä rinnan rauhasrakenteen muutoksiin, rintasyöpävaaraa eri rauhasrakenneluokissa sekä rauhasrakenteen ja hormonikorvaushoidon yhteisvaikutusta rintasyöpävaaraan. Tutkimusaineisto perustuu Kotkan keskussairaalapiirin alueella aikavälillä 1982- 1990 järjestettyyn rintasyövän mammografiaan perustuvaan seulontakokeiluun. Kokeilualueelle kuului kaikkiaan 13 kuntaa, joissa asuvat vuosina 1936, 1938, 1940 ja 1942 syntyneet 4163 naista tunnistettiin väestörekisterikeskuksen kautta ja kutsuttiin henkilökohtaisin kirjein seulontoihin kahden vuoden välein. Tiedot näillä naisilla ilmaantuneista rintasyöpätapauksista saatiin Suomen Syöpärekisteristä. Tätä tutkimusta varten Kotka-aineiston naisia seurattiin vuoden 1993 loppuun asti.

Jokaisella seulontakerralla seulottavilta kysyttiin taustatietoja, kuten kuukautisten alkamisikää, ensisynnytysikää, raskauksien lukumäärää, pituutta, painoa, e-pillereiden ja hormonien käyttöä. Seulontakerroilla määritettiin myös naisten rintojen rauhasrakenne otettujen mammografiakuvien perusteella Wolfen kehittämän luokituksen mukaisesti. Aineiston tilastollisessa analysoinnissa käytettiin monimuuttujamenetelmiä. Tutkimustulosten mukaan tärkeimmät rauhasrakenteen muutokseen vaikuttavat tekijät olivat ikä, suhteellinen paino, rinnan koko ja raskauksien lukumäärä. Tiiviin rauhasrakenteen omaavilla naisilla oli noin kolminkertainen syöpävaara verrattuna läpikuultavan rauhasrakenteen omaaviin naisiin. Lisäksi tiiviin rauhasrakenteen omaavilla naisilla, jotka saivat hormonikorvaushoitoa oli yli 11-kertainen rintasyöpävaara verrattuna läpikuultavan rauhasrakenteen omaaviin naisiin, jotka eivät käyttäneet hormoneita. Kohonneet vaarasuhteet eivät selittyneet muilla riskitekijöillä. Rinnan rauhasrakenteen muutokset johtuvat sekä vanhenemisesta että elämäntavoista. Rauhasrakenne on myös itsenäinen rintasyövän riskitekijä. Kuitenkaan rinnan rauhasrakennetta ei voida käyttää suunnattuun seulontaan. Hormonikorvaushoidon ja tiiviin rauhasrakenteen rintasyöpävaaraa voimakkaasti lisäävää yhdysvaikutusta tulisi tutkia tarkemmin ennen lopullisten johtopäätösten tekemistä.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto