Yliopistologo

FL Kaisa Koskisen käännöstieteen alaan kuuluva väitöskirja

Beyond Ambivalence. Postmodernity and the Ethics of Translation (Ambivalenssin tuolle puolen. Postmoderni aika ja kääntäjän etiikka)

tarkastetaan 18.11.2000 klo 12 Tampereen yliopiston Pyynikin kiinteistön luentosalissa A 311, osoitteessa Pyynikintie 2, Tampere.

Vastaväittäjinä ovat professori Susan Bassnett, Warwickin yliopisto (SB) ja professori Andrew Chesterman, Helsingin yliopisto (AC). Kustoksena toimii professori Krista Varantola.

***

Koskinen on syntynyt Lahdessa 4.12.1966. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Kannaksen lukiossa Lahdessa 1985. Koskinen on valmistunut filosofian lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1995.

Koskisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 774, Tampereen yliopisto, Tampere 2000. ISBN 951-44-4940-1, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 65, Tampereen yliopisto 2000. ISBN 951-44-4941-X, ISSN 1456-954X.

Väitöskirjan tilausosoite: Virtuaalinen kirjakauppa Granum tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Kaisa Koskinen, (09) 587 6979 (koti), kaisa.koskinen@kolumbus.fi.

TIIVISTELMÄ

FL Kaisa Koskisen väitöskirja Beyond Ambivalence. Postmodernity and the Ethics of Translation (Ambivalenssin tuolle puolen. Postmoderni aika ja kääntäjän etiikka) kuuluu käännöstieteen alaan. Tutkimuksessa tarkastellaan käännöstieteessä 1990-luvun aikana esitettyjä näkemyksiä kääntäjän etiikasta. Postmodernin käsitteen avulla etsitään ajalle tyypillisiä piirteitä ja eri teorioita yhdistäviä tekijöitä sekä etsitään suuntaviivoja tuleville eettisille pohdinnoille.

Tutkimuksessa käsitellään niin funktionalistisia, dekonstruktiivisia, feministisiä kuin jälkikolonialistisiakin käännösteorioita. Niissä etiikkaa koskevat kysymykset ovat usein sivujuonteena. Kääntäjän etiikasta on kuitenkin tutkimusajanjakson aikana esitetty myös kaksi kokonaisvaltaista näkemystä, Lawrence Venutin vieraannuttavan kääntämisen malli ja Anthony Pymin ajatus interkulturaalisesta kääntäjän etiikasta. Ne on tutkimuksessa otettu yksityiskohtaisen dekonstruktiivisen lähiluvun kohteeksi. Teoreettisen tarkastelun lisäksi niiden toimivuutta koetellaan kahdessa erityyppisessä käytännön tilanteessa: esimerkkitapauksina toimivat toisaalta käännöstoiminta Euroopan komissiossa sekä toisaalta argentiinalaisen Manuel Puigin romaanin Boquitas pintadas englanninnos- ja suomennosprosessit.

Keskeisiksi 1990-luvun käännösteorioita yhdistäviksi ‘postmoderneiksi' piirteiksi tutkimuksessa nousevat muun muassa tarve purkaa kääntämiseen liittyviä kahtiajakoja ja joko/tai -ajattelua (esim. uskollisuus tai vapaus, kotouttaminen tai vieraannuttaminen) sekä pyrkimys löytää uusia eettisiä malleja perinteisen uskollisuusajattelun tilalle. Teorioissa laajennetaan kääntäjän etiikan pohdintaa myös lähtötekstin ja käännöksen välisen tekstuaalisen suhteen ulkopuolelle ottamalla huomioon tilannesidonnaiset kontekstuaaliset seikat ja käännöksen laajemmat yhteydet (kuten esimerkiksi lähtö- ja kohdekulttuurin keskinäiset suhteet, kielipolitiikka tai erilaiset ideologiset tekijät).

Erityisen keskeisellä sijalla tutkituissa teorioissa on näkyvyyden etiikka eli ajatus siitä, että kääntäjän tulee tehdä itsensä ja toimintansa käännöksessä tai sen ohessa (esimerkiksi esipuheessa tai alaviitteissä) näkyväksi ja antaa lukijoille tietoa valitsemistaan käännösstrategioista ja niiden syistä. Tutkimuksessa käy kuitenkin ilmi, että eri teorioissa näkyvyyden ajatusta tulkitaan erilaisin ja jopa keskenään ristiriitaisin tavoin. Lisäksi sen soveltamiseen käytännössä liittyy lukuisia ratkaisemattomia kysymyksiä, eikä se siten ainakaan toistaiseksi tarjoa kaikenkattavaa vastausta kääntäjän eettisiin ongelmiin.

1990-luvulla esitetyissä käännösteorioissa kääntäjän etiikkaa tarkastellaan uusista, innovatiivisista näkökulmista. Teoriat eivät kuitenkaan tarjoa valmista eettistä mallia, vaan lähinnä joukon mielenkiintoisia ajatussuuntia. Teorioita yhdistävien teemojen kartoitus tarjoaa lähtökohtia kääntäjän etiikan pohtimiselle myös 2000-luvulla.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto