Yliopistologo

FK Tuula Auerin ammattikasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja

Konservointityön professionalisaatio

tarkastetaan 24.11.2000 klo 12 Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna.

Vastaväittäjinä ovat professori Antti Hassi (Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu) ja dosentti Pentti Rauhala (Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu). Kustoksena toimii professori Pekka Ruohotie.

***

Auer on syntynyt 1952 Tampereella. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Laanilan yhteiskoulussa Oulussa.

Auerin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 773, Tampereen yliopisto, Tampere 2000. ISBN 951-44-4935-5, ISSN 1455-1616.

Väitöskirjan tilausosoite: Virtuaalinen kirjakauppa Granum tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Tuula Auer, (09) 511 9430 (työ), tuula.auer@iad.evtek.fi.

TIIVISTELMÄ

Tutkimus on ammattikuntaan kohdistuva tapaustutkimus, jossa tarkastellaan konservointialan kehittymistä ammatista professioksi. Tutkimus kohdistuu Suomen konservaattorien ammattikuntaan, jonka professionaalisen profiilin kartoitus muodostaa tutkimuksen empiirisen osan.

Konservaattorien ammattikunnan kehitystä tarkastellaan historiallisena ja yhteiskunnallisena prosessina nojautuen professioteoriaan. Tutkimuksessa sovelletaan uusweberiläistä professioteoreettista tutkimusta. Professionaalista profiilia tarkastellaan konservaattoreille keväällä ja kesällä 1998 tehdyn survey-tutkimuksen pohjalta.

Euroopassa moderni konservaattorin ammatti syntyi 1800-luvulla. Suomessa se muotoutui 1800- ja 1900-luvun vaihteessa kansallisuusaatteen siivittämänä. Ammatillinen murros kesti 1930-luvulta aina 1960-luvulle, jolloin konservaattorit järjestäytyivät ammattialajärjestöönsä. Professioon kuuluva korkeakouluopetus aloitettiin vasta vuonna 1994 Espoon-Vantaan ammmattikorkeakoulussa. Eurooppalaisella tasolla ammattikunnalla on teoriapääomaa ja eettiset koodit ja se pitää konservointia itsenäisenä tieteenalana, jolle on muotoutunut oma teoriansa. Suomessa ammattikunta ei kuitenkaan vielä ole saavuttanut professionaalista statusta.

Professioteoriaa hyödynnetään empiirisessä survey-tutkimuksessa, jolla kartoitetaan konservaattorien professionaalista profiilia. Konservaattorit edustavat museomaailmassa omaa erikoisosaamistaan suhteellisen autonomisin työtehtävin, mutta heillä ei ole professionaalin asemaa. Tutkimuksesta ilmenee, että ammattikunnan on panostettava laaja-alaisesti statuksensa kohottamiseen pyrkiessään professioksi ja saadakseen sille kuuluvan aseman.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto