Yliopistologo

LL Christian Palmbergin urologian alaan kuuluva väitöskirja

Androgen sensitivity of prostate cancer. Special reference to prognostic factors and androgen receptor (Eturauhassyövän hormonaalinen kontrolli. Prognostiset tekijät ja androgeenireseptorin geenimonistuma)

tarkastetaan 5.12.2000 klo 12 lääketieteen laitoksen K-rakennuksen pienessä luentosalissa, osoitteessa Teiskontie 35.

Vastaväittäjänä on professori Sakari Rannikko (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Teuvo Tammela.

***

Palmberg on syntynyt Seinäjoella 27.4.1963. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Seinäjoen lukiossa 1982. Palmberg on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Uppsalan yliopistosta 1989 ja kirurgian (1995) ja urologian (1997) erikoislääkäriksi Tampereen yliopistosta . Hän on toiminut kirurgian erikoislääkärinä TAYSissa 1995, urologian erikoislääkärinä TAYSissa 1997 ja kirurgian ylilääkärinöä Pietarsaaren sairaalassa 1998 alkaen.

Palmbergin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 779, Tampereen yliopisto, Tampere 2000. ISBN 951-44-4953-3, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 70, Tampereen yliopisto 2000. ISBN 951-44-4954-1, ISSN 1456-954X.

Väitöskirjan tilausosoite: Virtuaalinen kirjakauppa Granum tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Christian Palmberg, (06) 785 2111 (työ), (06) 723 3360 (koti), chpalmb@sci.fi (koti), christian.palmberg@vshp.fi (työ).

TIIVISTELMÄ

Kyseessä on osajulkaisuväitöskirjatyö. Tutkimuksessa keskityttiin eturauhassyövän hormoniherkkyyden arviointiin sekä etsittiin menetelmiä jo diagnoosivaiheessa huono-ennusteisten potilaitten tunnistamiseksi mahdollisia lisähoitoja varten. Edelleen tutkittiin androgeenireseptorin geenimonistuman merkitystä tehostetun hormonihoidon vasteen ennustajana ensihoitolinjan pettäessä. Osatyöt I-IV ovat retsrospektiivisiä töitä, viimeinen osatyö (V) sensijaan prospektiivinen. Analyyseissa on käytetty modernia molekyylibiologista tutkimustekniikkaa (FISH), sekä immunohistokemiaa.

Paikallisesti tai luustoon levinnyttä eturauhassyöpää ei voida parantaa. Suuri enemmistö eturauhassyövistä on kuitenkin mieshormonivaikutuksesta riippuvasia. Hormonihoidolla saadaan positiivinen vaste usein pitkäksikin aikaa, mutta yleensä tauti alkaa edetä uudelleen jossakin vaiheessa. Tutkimuksen mukaan hoitovastetta voidaan luotettavasti seurata mittaamalla verestä niin kutsuttua PSA-merkkiainetta, jonka pitoisuuden pienemisen ensimmäisen vuoden aikana osoitettiin olevan riippumattoman ennustekijä hoitovasteen arvioinnissa (osatyö I).

Vain murto-osa (noin 6%) syövistä eivät vastaa tavanomaiseen hormonaaliseen hoitoon edes taudin diagnoosivaiheessa. Tutkimuksen perusteella näiden potilaitten tunnistamiseksi jo ennen hoidon aloitusta voidaan käyttää apoptoottisen indeksin (ohjatun solukuoleman) määrittämistä (osatyö II).

Aikaisemmat tutkimukset ovat viitaneet siihen, että androgeenireseptorin monistumalla on mahdollisesti merkitystä hormonaalisen hoitovasteen päättymiseen (osatyö III). Tutkimuksessa havaitsimme , että yhdellä potillaalla, jonka kasvain oli kehittänyt monistuman , saatiin hyvä hoitovaste nk. yhdistetyllä androgeeniblokadilla (combined androgen blockade, CAB) (osatyö IV). Tämän jälkeen teimme laajemman kliinisen tutkimuksen potilailla, joilla ensilinjan hormonaalinen hoito petti. Todesimme, että potilaat, joiden eturauhasista otetuista koepaloista löytyi reseptorigeeninmonistuma, hyötyivät toisen linjan CAB-hoidosta enemmän kuin potilaat, joilla monistumaa ei ollut (osatyö V). Vaikutusta eloonjäämiseen ei tässä tutkimuksessa kuitenkaan kyetty osoittamaan.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto