Yliopistologo FL Larisa Leisiön slaavilaisen filologian alaan kuuluva väitöskirja

Morphosyntactic convergence and integration in Finland Russian (Morfosyntaktinen convergenssi ja integraatio Suomessa puhutussa venäjässä)

tarkastetaan 24.2.2001 klo 12 Tampereen yliopiston Pyynikin kiinteistön luentosalissa B 332, Pyynikintie 2, Tampere

Vastaväittäjänä on professori Bernard Comrie (Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology, Leipzig). Kustoksena toimii professori Marja Leinonen. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

***

FL Larisa Leisiö valmistunut filosofian lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1994.

Leisiön väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 795, Tampereen yliopisto, Tampere 2001. ISBN 951-44-5028-0, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 85, Tampereen yliopisto 2001. ISBN 951-44-5029-9 , ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Larisa Leisiö, (03) 4699003 (koti), f2lale@uta.fi

TIIVISTELMÄ

Morfosyntaktinen konvergenssi ja integraatio Suomessa puhutussa venäjässä

(Morphosyntactic convergence and integration in Finland Russian)

Väitöskirja käsittelee lauseiden rakenteellisia piirteitä suomenvenäläisten puheessa. Venäjän lisäksi he puhuvat myös suomea ja/tai ruotsia, joten venäjä saa harvemmin puhuttuna vaikutuksia suomen ja ruotsin kielistä. Venäjässä on rakenteita, jotka ovat lähellä vastaavia rakenteita suomessa ja ruotsissa. Nämä rakenteet pyrkivät kielikontaktissa samastumaan suomen ja suomenruotsin vastaaviin rakenteisiin. Tätä prosessia sanotaan konvergenssiksi. Integraatio taas on yhdistämisprosessi, jossa vieraasta kielestä lainatut ainekset mukautuvat lainaajakielen omiin rakenteisiin.

Tutkimuksessa suomenvenäjä on jaettu kahdeksi eri korpukseksi (aineistoryhmäksi). Ensimmäisen korpuksen puhujat polveutuvat Suomen kaupunkeihin lähinnä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saapuneista venäläisistä. Toisen korpuksen puhujina ovat ns. Kyyrölän venäläiset. Karjalan kannaksen Muolaan pitäjän neljässä venäläiskylässä asuneiden venäläisten esi-isät oli 1700-luvun alkupuolella pakkosiirretty sinne maaorjina Venäjän pohjoismurteiden alueilta. Neljän kylän keskuksena oli Kyyrölä, minkä vuoksi näiden kylien asukkaita sanotaan kyyröläisiksi. Kyyröläiset ovat säilyttäneet puheessaan pohjoisvenäjän murrepiirteitä.

Suomessa vanhastaan asuneiden venäläisten historiaa on kuvattu väitöskirjan ensimmäisessä luvussa. Seuraavassa neljässä luvussa on kussakin oma erillisaiheensa, lauseopillinen rakenne tai kategoria. Kieliaineiston analyysia edeltää käsittely saman rakenteen käytöstä suomessa, ruotsissa, puhutussa venäjässä ja venäjän murteissa sekä kuvaus ko. rakenteen historiallisesta kehityksestä. Kolmessa luvussa on käsitelty rakenteita, jotka ovat osittain päällekkäisiä vastaavien suomen ja ruotsin rakenteiden kanssa. Nämä rakenteet ovat suomenvenäjässä konvergenssissa. Integraatiota edustaa suomen- ja ruotsinkielisten sanojen sovittaminen venäjän rakenteisiin, ja erityisesti suomen ja ruotsin nimisanojen suomenvenäjässä osoitettu kieliopillinen suku.

Tutkimuksessa painopiste on laadullisessa analyysissa. Tilastot ovat kuvaavia kahden korpuksen vertailussa. Laadullisessa analyysissa on pohdittu ko. rakenteiden kontekstisidonnaisia merkityksiä. Keskustelun kannalta relevantteja merkityksiä eriteltäessä on sovellettu etnometodologista keskustelunanalyysia.

Tutkimus osoittaa, että kontaktipohjaisen muutoksen juuret ovat mm. muuttuvassa kielessä: kielen rakenteet, jotka ovat tavalla tai toisella epävakaita, ovat alttiita muuttumaan, kun kieli joutuu kosketukseen toisten kielten kanssa. Lisäksi tällaisessa kosketuksessa ovat muutosalttiita myös ne rakenteet, joille löytyy samankaltaisuuksia vaikuttajakielistä.

Laadullinen analyysi jäljittää polkuja, joita pitkin muutokset kielessä tapahtuvat. Tilastollinen analyysi auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa ja havaitsemaan kielenkäytön yhteyttä puhujan sosiaaliseen taustaan. Ko. rakenteiden tutkimuksessa esitetty laaja teoreettinen tausta antaa mahdollisuudet vertailla tuloksia mm. suomalaisugrilaisten ja slaavilaisten väestöjen kosketuksiin menneisyydessä. Tutkimuksessa esitettyä rakenteiden vertailevaa analyysia voi myös soveltaa venäjän opetukseen suomalaisille sekä suomen opetukseen venäläisille.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto