Yliopistologo LL Pasi Nevalaisen sisätautien alaan kuuluva väitöskirja

Intraperitoneal Versus Subcutaneous Insulin Treatment in Diabetic Patients on Continuous Ambulatory Peritoneal Dialysis Therapy (Vatsaonteloon annetun ja ihonalaisen insuliinihoidon vertailu sokeritautia sairastavilla potilailla jatkuvan peritoneaalidialyysin aikana)

tarkastetaan 27.4.2001 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen K-rakennuksen isossa luentosalissa, Teiskontie 35, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Markku Savolainen (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii professori Amos Pasternack.

***

Nevalainen on syntynyt 31.5.1968 Lappeenrannassa. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Imatralla 1988. Nevalainen on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1996. Hän on toiminut sisätautien lääkärinä TAYS:ssa 1.2.1997 lähtien.

Nevalaisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 806, Tampereen yliopisto, Tampere 2001. ISBN 951-44-5068-X , ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 97, Tampereen yliopisto 2001. ISBN 951-44-5069-8 , ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Pasi Nevalainen, (03) 247 5111 (työ), (03) 214 5412 (koti), pasi.nevalainen@uta.fi

TIIVISTELMÄ

Jopa 40% sokeritautipotilaista ajautuu munuaisten vajaatoimintaan ja joutuu dialyysihoitoon elämänsä aikana. Potilaat, joilla on sokeritaudin aiheuttama loppuvaiheen munuaistauti ovat suurin ja nopeimmin kasvava yksittäinen dialyysihoitoa vaativa potilasryhmä. Jatkuva peritoneaalidialyysihoito (CAPD) on yleisesti käytetty hoitomuoto sokeritautipotilailla. Valtimonkovettumataudin kehittyminen on merkittävä ongelma tässä potilasryhmässä. Heistä yli puolet kuolee valtimonkovettumataudin komplikaatioiden vuoksi.

Insuliinin annostelun vatsaonteloon uskotaan olevan luonnollisin käytössä oleva tapa korvata puuttuva haiman insuliinin eritys. CAPD-hoitoa varten asetetaan vatsaonteloon johtava kanyyli, jonka kautta voidaan antaa myös insuliinia. Vatsaontelon sisäinen insuliinihoito onkin yleisesti käytetty sokeritautia sairastavilla CAPD-potilailla. Sokeritautipotilailla, joilla ei ole munuaistautia, on tutkittu paljon ihonalaisen ja vatsaontelonsisäisen insuliinipumppuhoidon aiheuttamia aineenvaihdunnan eroja. Sen sijaan munuaisen vajaatoimintaa sairastavilla sokeritautipotilailla vatsaonteloon annetun tai ihonalaisen insuliinihoidon eroja on tutkittu hyvin vähän CAPD-hoidon aikana.

Tässä tutkimuksessa verrattiin ihonalaisen ja vatsaonteloon annetun insuliinin aiheuttamia aineenvaihdunnan muutoksia 26 diabetespotilaalla CAPD-hoidon aikana. Erityisen huomion kohteina olivat sokeritasapaino, insuliiniherkkyys, rasva-aineenvaihdunta ja maksan rasvoittuminen.

Vatsaonteloon annostellun insuliinin aikana plasman keskimääräinen sokeripitoisuus, insuliiniherkkyys ja plasman insuliinipitoisuus olivat matalampia kuin ihonalaisen insuliinihoidon aikana. Väestöpohjaisissa tutkimuksissa vastaavat muutokset ovat vähentäneet sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Vatsaonteloon annetun insuliinihoidon aikana LDL/HDL-kolesterolisuhde lisääntyi ja seerumin HDL-kolesterolipitoisuus väheni verrattuna ihonalaiseen annosteluun. Havaitut rasva-aineenvaihdunnan muutokset voivat osittain liittyä lisääntyneeseen sydän- ja verisuonisairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. Siirryttäessä ihonalaisesta vatsaonteloon annettuun insuliinihoitoon havaittiin plasman leptiinipitoisuuden ja painon lasku, jotka ovat mahdollisesti edullisia muutoksia, sillä niillä ei näytä olevan yhteyttä huonoon ravitsemustilaan. Edellä mainittujen aineenvaihdunnan muutoksien syynä voi olla vatsaontelonsisäisen insuliinin tehokas, suora vaikutus maksaan ja toisaalta matalampi plasman insuliinipitoisuus verrattuna ihonalaiseen insuliiniin. Vatsaontelonsisäisen insuliinin aiheuttaman maksan kapselinalaisen rasvakertymän merkitys potilaan ennusteen kannalta on epäselvä.

Tämän tutkimuksen perusteella sekä ihonalainen että vatsaontelonsisäinen insuliinihoito sopii käytettäväksi peritoneaalidialyysihoidon aikana. Vatsaontelonsisäinen insuliini vaikuttaa kuitenkin ihonalaista insuliinia paremmalta hoitomuodolta.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto