Yliopistologo YTM Erkki Vettenniemen valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja

Surviving the Soviet Meat Grinder: The Politics of Finnish Gulag Memoirs (Neuvostolihamyllyn henkiinjääneet: suomalaisten Gulag-muistelmien politiikka)

tarkastetaan 4.5.2001 klo 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa A1, Kalevantie 4, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Jyrki Iivonen (Tampereen yliopisto). Kustoksena toimii professori Jukka Paastela.

***

Vettenniemi on syntynyt 7.1.1966 Porissa. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Mikkelin Yhteiskoulussa 1985. Vettenniemi on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 1992.

Vettenniemen väitöskirja ilmestyy Kikimora Publictions c/o Aleksanteri Instituten A-sarjassa. ISBN 951-45-9868-7, ISSN 1455-481X.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai email. kikimora-publications@helsinki.fi puh. (09) 1912 4175

Lisätietoja: Erkki Vettenniemi c/o Elina Kahla, Aleksanteri-instituutti, (09) 1912 3824 (työ), e.vettenniemi@webinfo.fi

TIIVISTELMÄ

Tutkimukseni keskittyy suomalaisten Gulag-muistelmien antamaan neuvostotietouteen, toisin sanoen lähestyn niitä poliittisina teksteinä. Gulag, Neuvostoliiton vankileirijärjestelmä, nieli miljoonia ihmisiä, niiden joukossa tuhansia suomalaisia. Monet heistä olivat inkerinsuomalaisia, osa oli loikkareita, ja loput vangittiin mitä erikoisemmista syistä. Julkaistujen muistelmien kertomukset neuvostovallan pakkotoimista kattavat niin vankilat, vankileirit, joukkokarkotukset kuin psykiatrisen pakkohoidon. Ajallinen jänne ulottuu vuoden 1918 Punaisesta terrorista aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti.

Suomalaista Gulag-kirjallisuutta ei ole aikaisemmin tutkittu. Se on kuitenkin ollut erittäin suosittu kirjallisuuden laji ja muokannut suomalaisten neuvostokuvaa arvaamattoman paljon; parhaita esimerkkejä tästä ovat menekkiteokset Berijan tarhat ja Laps Suomen. Entisten vankien näkökulma neuvostoyhteiskuntaan on tietysti rajallinen, mutta samalla on muistettava että useimmat heistä viettivät myös siviilielämää Neuvostoliitossa.

Muistelmakirjallisuuden Neuvostoliittoa jäsentää ja pitää koossa terrori seka pakkotoimien alituinen uhka. Tämä ei vielä merkitse sitä, että teoksia luonnehtisi avoin venäläisvastaisuus tai edes neuvostovihamielisyys. Päinvastoin kuin joskus on epäilty, vankileirimuistelmien johtopäätöksiä ei vääristä katkeruus tai ideologinen epäily neuvostokommunismia kohtaan. Tässä suhteessa ei ole merkitystä edes sillä, onko muistelmateos julkaistu sotien välisinä vuosina tai suomettumisen aikakaudella. Oman ryhmänsä muodostavat 90-luvulla ilmestyneet teokset joiden joukossa on runsaasti inkeriläismuistelmia, mutta ajallinen etäisyys vankeusvuosiin on merkinnyt särmien hioutumista.

Huomattavan moni Gulag-muistelija pyrkii puhumaan vain omasta puolestaan. Nämä tekijät haluavat siis välttää todistajan roolia, johon polittiset vangit määritelmän mukaisesti asettuvat, haluten sen sijaan vain kertoa oman tarinansa. Joukossa on myos muutamia kiihkeitä ja kantaaottavia teoksia, joissa punnitaan neuvostojärjestelmä ja havaitaan se kevyeksi. Nämä muistelmat asettuvat vankilakirjallisuuden parhaiden perinteiden kantajiksi: ne kertovat yksilön ja diktatuurin kohtaamisesta, josta edellinen selviytyy voittajana.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto