Yliopistologo LL Mauri Aallon yleislääketieteen alaan kuuluva väitöskirja

Prevalence and brief intervention of heavy drinkers in primary health care: Lahti project study (Alkoholin suurkuluttajien prevalenssi ja mini-interventio perusterveydenhuollossa: Lahti-projekti)

tarkastetaan 11.5.2001 klo 13 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Mikko Salaspuro (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Kaija Seppä.

***

Aalto on syntynyt 20.9.1962 Tampereella. Aalto on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1998.

Aallon väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 802, Tampereen yliopisto, Tampere 2001. ISBN 951-44-5060-4 , ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 93, Tampereen yliopisto 2001. ISBN 951-44-5061-2 , ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Mauri Aalto,(03) 247 3714 (työ), 050 373 9819 (koti), maalto@tays.fi

TIIVISTELMÄ

Nykykäsityksen mukaan alkoholinkäyttäjissä on kohtuukäyttäjien ja alkoholistien (alkoholiriippuvaisten) lisäksi kolmas ryhmä, ns. alkoholin varhaisvaiheen suurkuluttajat. Heidän juomisensa on niin runsasta, että se aiheuttaa huomattavan riskin alkoholisoitua tai saada jokin muu alkoholisairaus, vaikkakaan mitään merkittäviä haittoja ei ole vielä ilmaantunut. Tässä vaiheessa on otollista puuttua juomiseen terveydenhuollossa. Tällöin juominen on helpompi saada hallintaan tai lopettaa kuin alkoholistilla, jonka juomista leimaa jo pakonomaisuus.

Mini-interventio on alkoholin varhaisvaiheen suurkuluttajien hoitoon kehitetty menetelmä. Se on varsin yksinkertainen sisällöltään. Siinä lääkäri tai hoitaja tunnistaa potilaan olevan alkoholin suuurkuluttaja. Tunnistamisen jälkeen potilaalle annetaan syyllistämättä tietoa mm. alkoholin haitoista, sen mahdollisesta yhteydestä potilaan oireisiin ja potilaan niin halutessa määritellään tavoite juomisen vähentämiseksi tai lopettamiseksi. Lisäksi usein sovitaan seurantakäynti ja annetaan kirjallista materiaalia.

Nyt tehdyssä tutkimuksessa testattiin mini-intervention tehoa 414 alkoholin varhaisvaiheen suurkuluttajan ryhmässä. Tutkimus toteutettiin Lahdessa vuosina 1993-1997. Tämän tutkimuksen erityispiirre oli sen toteuttaminen osana tavallista terveyskeskuksen toimintaa. Tarkoituksena olikin selvittää kuinka mini-interventio toimii osana jokapäiväistä toimintaa. Tämän lisäksi tarkasteltiin alkoholin suurkuluttajien yleisyyttä terveyskeskuspotilaiden joukossa ja heidän tunnistamistaan laboratoriokokein.

Tutkimuksen mukaan terveykeskuksessa käyvistä työikäisista joka viides mies ja joka neljästoista nainen on alkoholin suurkuluttaja. Laboratoriokokeet voivat haastattelun lisänä jossakin määrin auttaa suurkulutuksen tunnistamisessa. Noin puolet alkoholin varhaisvaiheen suurkuluttajista ovat halukkaita osallistumaan mini-interventiohoitoon. Vähintääkin neljännes suurkuluttajista näyttäisi hyötyvän mini-interventiosta. Tutkimukseen mukaan jopa lyhyt, yhden käyntikerran aikana annettu neuvonta voi vähentää suurkuluttajien juomista. Kaikkein tärkein havainto on kuitenkin se, että mini-interventiohoidon käynnistäminen on haastava tehtävä terveydenhuollossa. Ei ole itsestään selvyys, että tehokkaaksi todettu mini-interventio otetaan osaksi terveydenhuolton toimintaa. Tämä on avannutkin uuden tutkimusalueen. Sen taivoitteena on löytää ne esteet, jotka ovat pidäkkeenä alkoholin varhaisvaiheen suurkuluttajien tehokkaalle hoidolle ja toisaalta löytää ne keinot, joilla nämä esteet voidaan poistaa.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto