Yliopistologo LL Olli Kajanderin oikeuslääketieteen ja molekyylibiologian alaan kuuluva väitöskirja

Genetic and environmental factors in alcoholic heart muscle disease (Geneettisten ja ympäristötekijöiden yhteys alkoholikardiomyopatiaan )

tarkastetaan 5.5.2001 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen Finn-Medin auditoriossa, Lenkkeilijänkatu 6, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Massimo Zeviani (Instituto Nazionale Neurologico Carlo Besta, Italia). Kustoksena toimii professori Pekka J. Karhunen.

***

Kajander on syntynyt 10.4.1974 Jurvassa. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Jurvan lukiosta 1993. Kajander on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1999. Hän on toiminut tutkijana vuodesta 1999 lähtien.

Kajanderin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 808, Tampereen yliopisto, Tampere 2001. ISBN 951-44-5073-6 , ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 99, Tampereen yliopisto 2001. ISBN 951-44-5074-4 , ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Olli Kajander, 040-503 6574 (koti), olli.kajander@uta.fi

TIIVISTELMÄ

Runsaan alkoholin kulutuksen tiedetään olevan yhteydessä sydänlihasmuutoksiin, mutta annos-vasteriippuvuudesta on saatu ristiriitaisia tuloksia. Yleinen olettamus on ollut, että pitkäaikainen runsas alkoholin kulutus aiheuttaa laajentavaa sydänlihassairautta, jota on kutsuttu alkoholikardiomyopatiaksi. Kuitenkin kliinisissä tutkimuksissa on alkoholisteilla todettu vasemman kammion hypertrofiaa eli koon kasvua sekä lievää sydämen vajaatoimintaa, mutta laajentava sydänlihassairaus on ollut harvinainen. Useimmiten nämä muutokset ovat oireettomia, mutta toisaalta niiden epäillään aiheuttavan lisääntynyttä rytmihäiriöherkkyyttä ja sydänäkkikuoleman riskiä.

Tutkimuksessa selvitettiin alkoholikardiomyopatian esiintymistä sekä siihen vaikuttavia geneettisiä ja ympäristötekijöitä. Materiaalina käytettiin kahta ruumiinavaussarjaa, jotka koostuivat 700 äkkillisesti keski-ikäisenä kuolleesta suomalaisesta miehestä. Ruumiinavauksessa rutiiniprotokollan lisäksi mitattiin sydämen kammioiden koko ja seinämäpaksuudet sekä sepelvaltimoiden ahtautumisaste erityismenetelmin. Elintapatekijöitä ja aikaisempia sairauksia kartoitettiin laajalla henkilökohtaisella omaishaastattelulla. Alkoholinkäyttöä selvitettiin erityisesti 14 kysymyksen avulla, joiden perusteella laskettiin kuolemaa edeltänyt keskimäärainen päivittäinen kulutus grammoina. Mitokondriaalisen DNA:n (mtDNA) muutoksia analysoitiin molekyyligeneettisiä menetelmiä käyttäen sydänlihaksesta sekä myös muista kudoksista.

Sydämen vasemman kammion koko riippui alkoholin kulutuksesta U-käyrän muotoisesti, eli vasen kammio oli pienempi kohtuullisesti- ja runsaasti kuluttavilla kuin niukasti tai hyvin runsaasti kuluttavilla. Oikean kammion koko puolestaan kasvoi hyvin runsaasti kuluttavilla. Alkoholin lisäksi sepelvaltimoiden ahtautumisaste vaikutti ratkaisevasti sydämen vasemman kammion rakenteen muutoksiin. mtDNA:n muutokset eivät olleet yhteydessä ruumiinavauksessa diagnosoituun alkoholikardiomyopatiaan.

Vähäisinä määrinä terveessä sydänlihaksessa esiintyviä mtDNA:n muutoksia tutkittin tarkemmin. mtDNA-varianttien havaittiin esiintyvän runsaimmin uusiutumattomissa kudoksissa kuten sydän- ja luurankolihaksessa ja aivoissa. Osa varianteista oli spesifisiä kyseiselle kudokselle. Näiden mtDNA:n muotojen rakenteen havaittiin läheisesti muistuttavan patologisissa tiloissa esiintyviä muutoksia, ja niiden monistuminen tietyissä tilanteissa tarjoaa uuden potentiaalisen tautimekanismin. mtDNA-varianttien synty- ja ylläpitomekanismit ovat vielä kuitenkin pääosin tuntemattomia. Ruumiinavausaineistossa tiettyjen mtDNA-varianttien havaittiin korreloivan positiivisesti ikään ja tupakointiin, mutta ei mihinkään sydämen patologiseen muutokseen.

Tutkimus tuki käsitystä sydämen vasemman kammion jäykistymistä runsaaseen alkoholin kulutukseen liittyvänä ilmiönä ja kyseenalaisti yleisen oletuksen yhteydestä sydämen laajentumisen ja alkoholin välillä. Vaikka mtDNA:n muutosten ei todettu olevan yhdeydessä sydänlihassairauteen, näyttäisi näiden muutosten kertyminen olevan ikääntymisen seurannaisilmiö, jonka merkitys sydämen toiminnan kannalta vaatii lisätutkimuksia tulevaisuudessa.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto