Yliopistologo

FM Maria Koskisen yleisen historian alaan kuuluva väitöskirja

Burning the Body: The Debate on Cremation in Britain, 1874-1902 (Ruumiinpolttajaiset: keskustelu polttohautauksesta Iso-Britanniassa 1874-1902)

tarkastetaan 3.2.2001 klo 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa A1, osoitteessa Kalevantie 4.

Vastaväittäjänä on FT Merja-Liisa Hinkkanen (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Marjatta Hietala.

***

Koskinen on syntynyt Tampereella 30.8.1971. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Tampereen Rudolf Steiner-koulussa 1991. Koskinen on valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta 1996. Hän on ollut alkaen huhtikuusta 2000 Publishing Administrator, Institute of Physics Publishing, Bristol, Englanti.

Koskisen väitöskirja ilmestyy omakustanteena.

Lisätietoja: Maria Koskinen, maria.koskinen@iop.org.

TIIVISTELMÄ

Väitoskirja käsittelee polttohautauksesta Iso-Britanniassa vuosina 1874-1902 käytyä keskustelua, jonka pääfoorumina olivat lääketieteen aikakauslehdet. Vuonna 1874 Henry Thompsonin julkaisemasta artikkelista alkoi keskustelu polttohautauksesta, joka jatkui kiivaana aina vuoteen 1902 saakka, jolloin säädettiin laki polttohautauksen laillisuudesta Iso-Britanniassa. Päätutkimusmetodi on kulttuurihistoriallinen ja pääkysymyksenä on polttohautauksen merkitys ajan kuvalle kuolemasta ja mitä polttohautauksen käyttöönotto kertoo siinä tapahtuneista muutoksista. Tutkimuskirjallisuudessa on usein väitetty, etta ensimmäinen maailmansota aiheutti perustavanlaatuisia muutoksia siihen asti vallinneeseen kuvaan kuolemasta. Yksi työn keskeisistä väitteista on, etta tämä muutos oli jo pitkälti tapahtunut vuoteen 1902 mennessä ja tämä mahdollisti polttohautauksen hyväksymisen lainsäädannön tasolla. Polttohautauksen historiasta nykyajalla ei ole olemassa montaa tutkimusta ja tässä suhteessa väitöskirja avaa ovia tutkimukselle. Polttohautauksen historia kertoo tutkijalle ei pelkästään kuoleman vaan myos monien yhteiskunnallisten ja kulturaalisten käsitteiden ja tapahtumien historiasta ja auttaa ymmärtämään niitä paremmin. Polttohautauksen käyttöönotto Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa oli keskeisesti sidoksissa yhteiskunnan perustavanlaatuisiin muutoksiin samana aikana, ja sen historian tutkiminen avaa uusia näkökulmia ajan muihin keskusteluihin, kuten kulttuurin ja yhteiskunnan maallistumiseen, lääketieteen nousuun uutena 'uskontona', byrokratian kasvuun ja kaupungistumiseen, vain muutamia mainitakseni. Polttohautaus herätti kiinnostusta koko länsimaisen kulttuurin piirissä samaan aikaan kun siitä keskusteltiin Iso-Britanniassa. Kysymys siitä, mitkä tekijät länsimaiden modernisoitumisprosessissa synnyttivät kiinnostuksen polttohautaukseen maiden ja kansojen rajoista piittaamatta tarvitsee lisää tutkimusta.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto