Yliopistologo FM Kirsi Salosen yleisen historian alaan kuuluva väitöskirja

The Penitentiary as a Well of Grace in the Late Middle Ages. The Example of the Province of Uppsala 1448-1527. (Penitentiariaatti armon lähteenä myöhäiskeskiajalla. esimerkkinä Upsalan arkkihiippakunta 1448-1527. )

tarkastetaan 26.5.2001 klo 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa A1, Kalevantie 4, Tampere.

Vastaväittäjinä ovat professori (EMER.) Veikko Litzen (Turun yliopisto) ja professori Ludwig Schmugge (Zürichin yliopisto). Kustoksena toimii professori Marjatta Hietala.

***

Kirsi Salonen on syntynyt 19.4.1972 Maskussa. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Nousiaisten lukiossa 1991. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta 1997. Hän on toiminut tutkijana Tampereen yliopistossa vuosina 1998-2001 sekä toimii tällä hetkellä keskiajan historian assistenttina Saksassa Marburgin yliopistossa.

Salosen väitöskirja ilmestyy Suomen tiedeakatemian kustantamana, ISBN 951-41-0890-6.

Väitöskirjan tilausosoite: Tiedekirja, Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki.

Lisätietoja: Kirsi Salonen, +49 6421 282 4562 (työ), 040-7268 980 (koti), hikisa@uta.fi

TIIVISTELMÄ

Kyseessä oleva yleisen historian väitoskirjan teemana on keskiajan kirkkohistoria. Tutkimuksen kohteena on paavillinen 'katumusoikeusistuin', penitentiariaattivirasto, ja sen rooli myöhäiskeskiajalla (1448­1527). Penitentiariaatin historia on tähän asti tunnettu hyvin huonosti, koska viraston arkisto on ollut suljettuna tutkijoilta vuoteen 1983 saakka sen sisältämien asioiden arkaluontoisuuden vuoksi. Kyseessä oleva teos onkin ensimmäinen kattava tutkimus, jossa tarkastellaan penitentiariaatin arkistomateriaalia laajana kokonaisuutena perehtyen myös viraston päätöksiä säädelleisiin kanonisen oikeuden määräyksiin. Tutkimuksen tuloksena virastosta saatu kuva kertoo erittäin laajat toimivaltuudet omanneesta tehokkaasta paavillisesta virastosta, joka käsitteli itsenäisesti mutta kanonisen oikeuden määräyksiä noudattaen sen ratkaistavaksi tuotuja tapauksia.

Tutkimus ei kuitenkaan rajoitu pelkästään viraston toiminnan ja sitä säädelleiden normien selvittämiseen, vaan teoksessa tutkitaan suomalaisen ja ruotsalaisen aineiston kautta myös viraston roolia ja merkitystä. Penitentiariaattiin tietyltä alueelta tuotujen tapausten perinpohjainen tarkastelu ja näiden tapausten vartailu paikalliseen lähdeaineistoon toi esille, että penitentiariaatti toimi 'armon lähteenä' kristityille, jotka joutuivat kamppailemaan jonkin sellaisen, usein omaantuntoon liittyvän, asian kanssa, jota he eivät saaneet paikallisen papin tai piispan kautta ratkaistuksi kotipuolessa. Skandinaavisen penitentiariaattiaineiston tarkastelu yksityiskohtaisemmin toi julki myös satoja aiemmin täysin tuntemattomia Suomen ja Ruotsin historiaa koskevia keskiaikaisia asiakirjoja.

Käsillä oleva tutkimus on omaa aihepiiriänsä käsittelevä pioneerityö, jonka tuloksia ja metodeja on helppo soveltaa, jos halutaan analysoida mistä tahansa muualta kristikunnasta penitentiariaattiin tuotuja tapauksia. Tutkimus soveltuu hyvin myös eräänlaiseksi ’käsikirjaksi’ penitentiariaattiviraston historiasta ja toiminnasta kiinnostuneille, koska teos on jaettu kahteen selkeään osaan: yleiseen virastoa ja aineistoa käsittelevään osaan sekä yksityiskohtiin menevään suomalaista ja ruotsalaista aineistoa analysoivaan osaan.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto