Yliopistologo OTK Markku Luoman ammattikasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja

Laatua lainvalvontaan. Laadun ja osaamisen kehittäminen poliisihallinnossa

tarkastetaan 17.8.2001 klo 12 Hämeenlinnan ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna.

Vastaväittäjänä on dosentti Urpo Sarala (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Ruohotie.

***

Markku Luoma on syntynyt 20.6.1950 Alajärvellä. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Lapuan yhteislyseossa 1969. Hän on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1972. Varatuomariksi 27.9.1979. Hän on työskennellyt Laihian piirin nimismiehenä 1973-1991. Seinäjoen piirin nimismiehenä 1991-1996 ja Seinäjoen kihlakunnan poliisipäälikkönä vuodesta 1996 lähtien.

Luoman väitöskirja ilmestyy sarjassa Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia, Poliisiammattikorkeakoulu 2001. ISBN 951-815-031-1 , ISSN 1455-8262.

Väitöskirjan tilausosoite: Poliisiammattikorkeakoulu, Miestentie 2, PL 13, 02151 Espoo. Puh. (09) 8388 341

Lisätietoja: Markku Luoma, (06) 419 4457 (työ), 040-558 8621 (koti), markku.luoma@seinajoki.poliisi.fi

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää laadun ja osaamisen kehittämisen yhteisöllisiä ja yksilöllisiä edellytyksiä poliisiyksiköissä ja laatutoimintaa poliisiorganisaation kehittämisen välineenä. Laatutoimintaa tarkasteltiin arvioimalla sen soveltuvuutta poliisitoimintaan ja selvittämällä organisaation toimenpiteitä laatutoiminnan käynnistämiseksi.

Tutkimukseen sisältyi kyselytutkimus viidessä poliisilaitoksessa Länsi-Suomen läänissä. Siinä selvitettiin poliisilaitosten henkilökuntaan kuuluvien käsityksiä organisaation ilmapiiritekijöistä, yksilöllisistä kasvutekijöistä ja laatutekijöistä. Analyysimenetelminä käytettiin perinteisten tilastomenetelmien lisäksi SEM-rakenneyhtälömalleja ja bayes-mallintamista. Poliisilaitosten laatutoimintaa selvitettiin lisäksi dokumenttiaineiston ja haastattelujen avulla.

Kehittämiseen kannustava johtamistapa on työntekijöiden voimavaroja vapauttava, osallistava ja työhön ja organisaatioon sitouttava. Esimies käyttää hyväkseen ryhmän toimintaa ja luottaa alaistensa ongelmanratkaisukykyihin. Osaamisen kehittäminen edellyttää tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Muita osaamistekijöitä olivat työssä oppimisen mahdollisuudet, vuorovaikutuksen organisointi ja osaamisesta palkitseminen. Työn sisältötekijöinä tulivat esiin työn arvostus ja sen tarjoama sisäinen tyydytys, vuorovaikutuksessa oppimisen mahdollisuudet ja työn monipuolisuus ja mahdollisuus vastata laajasti työkokonaisuuksista. Kasvua tukeva työyhteisö tarjoaa työntekijälle mahdollisuuksia vaikuttaa tavoitteiden asettamiseen, työhön ja työympäristöön ja käyttää työssään omia ideoitaan ja innovatiivisuuden mahdollisuuksia. Organisaation oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ensisijassa oman työryhmän sisällä. Tähän liittyviä ryhmätekijöitä olivat ryhmähenki, ryhmän kehittymishalu ja ryhmän kyky yhteistoimintaan. Henkilökohtaisina edellytyksinä mitattiin työhön ja organisaatioon sitoutuneisuutta ja kasvumotivaatiota.

Tutkimuksessa kehitettiin laatumittaristo, jonka ulottuvuuksiksi muodostuivat tulevaisuuteen suuntautuva suunnitelmallinen johtajuus, henkilöstön kehittäminen, laadun mitattavuus ja asiakassuuntautuneisuus.

Osaamisen ja laadun osatekijät olivat läheisessä yhteydessä keskenään. Laadun kehittämistä voidaan sen mukaan tukea tavoitteellisella ja suunnitelmallisella osaamisen kehittämisellä. Kehittämistekijöiden mallintaminen osoitti, että henkilökohtaisia motivaatiotekijöihin vaikuttavat parhaiten työn sisältö ja ryhmän toimintakyky. Organisaation oppiminen edellyttää työyhteisöltä reflektiivisiä vuorovaikutuskäytäntöjä, joihin olivat selvimmin yhteydessä osaamisen kehittäminen ja henkilökohtaiset motivaatiotekijät.

Poliisihallintoon on omaksuttu eräitä laatutoiminnan menettelytapoja, mm. laatupalkintoperusteisiin pohjautuvat laadun arviointiperusteet. Laatutoiminnan menettelytavat soveltuvat sinänsä poliisitoiminnan kehittämisen ja arvioinnin välineiksi ilman periaatteellisia ongelmia. Laatutoiminta on kuitenkin toistaiseksi ollut poliisiyksiköissä vähäistä ja hajanaista.

Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa rakennettiin viitekehys laatukäsitteistön soveltamiselle ja tarkasteltiin laadun erityispiirteitä poliisiorganisaation ohjaamisessa. Kyselytutkimusosuus vahvisti empiirisesti aikaisempaa kasvuorientoituneen ilmapiirin teoriaa.

Tulosten perusteella esitettiin suosituksia toimenpiteiksi, joilla poliisin osaamista ja laatua voitaisiin edistää. Poliisityön sisältö on laaja-alaista ja haastavaa ja tarjoaa oppimisen mahdollisuuksia. Kehittämistä voidaan tukea vahvistamalla johtamisen vuorovaikutteisuutta, kannustavuutta ja palautteen antamista. Osaamisen kehittäminen olisi perustettava nykyistä enemmän osaamistarpeiden kartoitukseen, tavoitteelliseen kehittämistoimien suunnitteluun ja seurantaan ja arviointiin. Laadun kehittäminen edellyttäisi johdolta selkeämpää sitoutumista laatuajatteluun ja laatutyötä edistäviä strategisia toimenpiteitä.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto