Yliopistologo LL Annikki Savolaisen työterveyden alaan kuuluva väitöskirja

Koulu työpaikkana (School as a worksite)

tarkastetaan 24.8.2001 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on emer. professori Liisa Rantalaiho (Tampereen yliopisto). Kustoksena toimii professori Helena Taskinen.

***

Annikki Savolainen on syntynyt Pertunmaalla. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Heinolan yhteislyseossa 1972. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1978. Työterveyshuollon erikoislääkäriksi vuonna 1988 ja ympäristöterveydenhuollon erikoislääkäriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1998. Hän on työskennellyt Tampereen terveyskeskuksessa työterveyshuollossa terveyskeskuslääkärinä vuosina 1981-1996, apulaisopettajana ja tutkijana Tampereen yliopistossa vuosina 1996-2000 ja syyskuusta 2000 alkaen Tampereen kaupungin henkilökunnan terveysasemalla työterveyslääkärinä.

Savolaisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 830, Tampereen yliopisto, Tampere 2001. ISBN 951-44-5147-3 , ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 122, Tampereen yliopisto 2001. ISBN 951-44-5148-1 , ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Annikki Savolainen, (03) 314 65272 (työ)

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koulun työoloja kokonaisuutena oppilaiden ja henkilöstön kannalta sekä tunnistaa terveyttä ja työtyytyväisyyttä tukevia ja haittaavia tekijöitä koulutyöolojen kehittämiseksi. Oppilaille, opettajille ja koulun tukipalveluhenkilöstölle suunnattuun kyselyyn osallistui 14 Tampereen 16 suomenkielisestä yläasteesta. Oppilaiden ja henkilöstön arvioita työoloistaan mitattiin kyselylomakkeilla, jotka oli käännetty ja muokattu ruotsalaisesta Skolmiljö 2000 -lomakkeistosta.

Oppilaat arvioivat hyväksi terveyden ja turvallisuuden edistämisen. Melko hyviksi arvioitiin yhteistyö ja ilmapiiri, kannustus ja tuki pulmatilanteissa, koulutyöjärjestelyt ja fyysinen työympäristö. Heikoimmiksi oppilaat kokivat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Opettajat arvioivat parhaimmaksi yhteistyön ja ilmapiirin ja huonoimmaksi fyysisen työympäristön. Koulukohtaista vaihtelua oli eniten fyysisessä työympäristössä psykososiaalisten työoloerojen jäädessä vähemmälle.

Koulutyön sisältö arvioitiin melko monipuoliseksi, opetusmenetelmät vaihteleviksi ja opetusvälineistö sekä mahdollisuudet erilaisten tietojen ja taitojen syventämiseen melko hyviksi. Noin kaksi kolmasosaa oppilaista kuitenkin ilmoitti, etteivät he ole mukana koulutyönsä ja opetuksen toteuttamistavan suunnittelussa. Koululaiset kokivat usein puutteita myös palautteen saamisessa ja tukiopetusmahdollisuuksissa. Koulutyön vaatimukset eivät vastanneet osalla koululaisista oppilaan edellytyksiä ja odotuksia. Noin puolet oppilaista ja opettajista arvioi koulupihojen virikkeellisyyden heikoksi. Oppilaista noin 40 % ilmoitti huonoiksi tavaroiden säilytystilat sekä wc- ja suihkutilat. Sisäilman koki huonoksi 48 % opettajista ja 29 % oppilaista. Työskentelypaikkojen ergonomian arvioi huonoksi vajaa kolmannes oppilaista ja opettajista. Opettajien hankaluutena oli oman rauhallisen työtilan puute koulussa.

Vaikka ilmapiiri ja yhteistyö arvioitiin yleensä melko hyviksi, kaikkien vastaajaryhmien ehdottamat kehittämistarpeet kohdistuivat useimmiten psykososiaalisiin tekijöihin ja niistä erityisesti työyhteisön ilmapiiriin, ihmissuhteisiin, yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Opettajat halusivat työyhteisöönsä avoimuutta ja keskustelua. Keskustelun nähtiin mahdollistavan koulun kehittämisen ja yhteistyön odotettiin tuottavan toimintamalleja opetus- ja kasvatustyön ongelmatilanteisiin. Koululaisten vastaukset painottuivat oppilaan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen. Oppilaat toivoivat myös parempaa puuttumista työrauha- ja kiusaamisongelmiin. Tukipalveluhenkilöstö toivoi useimmiten parempaa yhteistyötä, tiedonkulkua ja tasa-arvoisuutta henkilöstöryhmien välille.

Työkykyä ylläpitävässä toiminnassa opetushenkilöstöllä korostuivat tukipalveluhenkilöstöön nähden ammatillisen osaamisen kehittämisen, psyykkisen jaksamisen tukemisen ja työnohjauksen tarve. Ainekohtaisen täydennyskoulutuksen lisäksi toivottiin atk-koulutusta, yhteistyö- ja opetustaitoja, menetelmiä työrauhan säilyttämiseksi ja valmiuksia nuorten ongelmien kohtaamiseen.

Työn ja työyhteisön kehittämistarpeet koulussa olivat oppilaiden kokemina samantyyppisiä kuin muussakin työelämässä. Oppilaiden osallistumismahdollisuudet koulutyönsä suunnitteluun ja vaikuttamismahdollisuudet koulutyöoloihin näyttävät kuitenkin vähäisiltä. Oppilaan ja opettajan välistä todellista vuorovaikutusta tulisi kehittää, jotta oppilaiden näkökulma koulutyöolojen kehittämisessä voitaisiin hyödyntää.

Aikuisyhteisön yhteistyötä ja vuorovaikutusta tulisi parantaa kouluyhteisön työtyytyväisyyden lisäämiseksi. Opettajien työkykyä ylläpitävässä toiminnassa olisi ensisijaisesti kehitettävä toimintamalleja psyykkisen jaksamisen tukemiseksi ja täydennyskoulutuksessa tulisi antaa aikaisempaa enemmän valmiuksia uusiin työtapoihin, nuorten kohtaamiseen ja ongelmatilanteisiin koulussa.

Oppimistulosten lisäksi kouluissa tulisi seurata myös työoloja ja hyvinvointia. Tutkimuksessa käytetty kysely auttaa tunnistamaan koulutyöympäristön kehittämiskohteita ja tuo esille sekä oppilaiden että eri henkilöstöryhmien näkemykset työolojensa kehittämistarpeista. Kyselyä voidaan käyttää pohjana työympäristökeskustelulle ja toimintasuunnitelmalle työolojen kehittämistoiminnassa kouluyhteisöissä. Jatkotutkimusta tarvitaan siitä, miten työympäristöasioita voidaan käsitellä kyselyn jälkeen koulun arjessa.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto