Yliopistologo LL Eero Iivosen keuhkosairausopin alaan kuuluva väitöskirja

Viljelijän työperäinen astma

tarkastetaan 31.8.2001 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Timo Keistinen (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii professori Markku M. Nieminen.

***

Eero Iivonen on syntynyt 6.10.1948 Uudessakaupungissa. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Nakkilassa 1968. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 1977 ja erikoistunut keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäriksi.

Iivosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 827, Tampereen yliopisto, Tampere 2001. ISBN 951-44-5141-4 , ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 119, Tampereen yliopisto 2001. ISBN 951-44-5142-2 , ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Eero Iivonen, (03) 247 3335 (työ), (03) 377 0730 (koti)

TIIVISTELMÄ

Viljelijän astma-ohjelmassa on yhdistetty työhygieeninen ja kliininen tutkimustieto. Potilaiden oireisiin, työtapoihin, allergologisiin löydöksiin ja ammattiastmadiagnostiikkaan on yhdistetty työhygieeniset mittaustulokset.

Tutkimuksen mukaan maatalouden ammattiastmoja Suomessa aiheuttivat pääosin kolme tekijää lehmäepiteeli, jauhot/viljat ja varastopunkit. Lehmäepiteelin hallitseva osuus on muista maista poikkeava ilmiö. Tämä selittynee osittain suomalaisen maatalouden rakenteellisilla tekijöillä ja osittain diagnostiikkaan liittyvillä tulkintatavoilla.

Tämän tutkimuksen mukaan potilaiden omien tai heidän vanhempiensa atopiataustojen avulla ei voi ennustaa riskiä sairastua ammattiastmaan. Vanhempien tai sisarusten astma lisää sinänsä todennäköisyyttä sairastua astmaan. Säännöllisesti karjanhoitoon ja viljan/jauhojen käsittelyyn osallistuvilla oli merkitsevästi enemmän myönteisiä allergialöydöksiä. Heidän lopullinen diagnoosinsa oli myös selvästi useammin ammattiastma kuin niiden diagnoosi, jotka osallistuivat ajallisesti vähemmän näihin työvaiheisiin. Pitkä altistumisaika näyttää olevan merkitsevä tekijä, mutta esim. erilaisilla työtavoilla ei todennäköisesti ole suurta merkitystä. Osallistumisessa karjanharjaukseen oli tosin eroja, mutta se työvaihe ei käytännössä toistu kovinkaan usein.

Työhygieenisillä oloilla ei pääsääntöisesti muutoinkaan ole suurta merkitystä ammattiastmaan sairastumisessa. Astmadiagnostiikassa on kiinnitettävä huomiota astman varmistamiseen osoittamalla merkitsevä huippuvirtausarvojen vuorokausivaihtelu ja hengitystieobstruktion merkitsevä lievittyminen keuhkoputkia laajentavalla lääkkeellä.

Myönteinen ihopisto- ja RAST-tutkimus karjanhoitotyötä säännöllisesti tekevällä viljelijäastmaatikolla viittaa vahvasti ammattitautiin, eikä keuhkoputkialtistusta yleensä tarvita. Se on kuitenkin arvokas lisätutkimus silloin, kun diagnoosi jää muutoin epävarmaksi. Allergeeniannoksiin on kuitenkin kiinnitettävä huomiota samoin kuin tutkittavan epäspesifiseen keuhkoputkien supistumisherkkyyteen.

Kliinisesti perusteltua olisi luopua luokittelemasta maatalouden ammattiastmaa yhden etiologisen tekijän mukaan. Sen sijaan voitaisiin ottaa käyttöön määritelmä "maatalousastma".


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto