Yliopistologo YTM Heikki Heikkilän tiedotusopin alaan kuuluva väitöskirja

Ohut ja vankka journalismi. Kansalaisuus suomalaisen uutisjournalismin käytännöissä 1990-luvulla

tarkastetaan 8.9.2001 klo 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa A1, Kalevantie 4, Tampere

Vastaväittäjänä on professori Heikki Luostarinen (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii professori Pertti Suhonen.

***

Heikki Heikkilä on syntynyt Rovaniemellä ja hän on suorittanut ylioppilastutkinnon 1984 Pieksämäellä. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1992. Heikkilä on työskennellyt vuodesta 1993 alkaen tutkijana Tampereen yliopiston Tiedotusopin laitoksella ja Journalismin tutkimusyksikössä. Tällä hetkellä hän toimii Journalismin tutkimusyksikön vs. johtajana ja yliassistenttina Tiedotusopin laitoksella.

Heikkilän väitöskirja ilmestyy sarjassa Mediatutkimuksia, Tampere University Press, Tampere 2001. ISBN 951-44-5158-9. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 127, Tampereen yliopisto 2001. ISBN 951-44-5173-2 , ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Heikki Heikkilä, (03) 215 7482 (työ), heikki.heikkila@uta.fi

TIIVISTELMÄ

Journalismissa kannetaan nykyisin huolta kansalaisten laimeasta osallistumisesta politiikkaan. Huomattavasti harvemmin journalismissa kiinnitetään huomiota sen omaan panokseen edustuksellisessa demokratiassa. Kuitenkin journalismin omat käytännöt perustuvat vahvasti samoihin edustuksellisuuden ideoihin, joiden jähmeyttä se muutoin itse mieluusti arvostelee.

Väitöskirjassa journalismin käytäntöjä analysoidaan kansalaisuuden näkökulmasta ja kansalaisten kannalta. Tutkimuksessa kysytään, miten kansalaiset pääsevät ääneen journalismissa, miten journalismi puhuttelee yleisöään kansalaisina ja miten toimittajat itse mieltävät journalismin suhteen kansalaisiin ja kansalaisuuteen. Työssä pohditaan myös, miten journalismi voisi tukea aktiivisempaa ja toiminnallisempaa kansalaisuutta. Pohdiskelut on viety tutkimuksessa myös käytäntöön.

Tutkimuksen alkuosa on otteeltaan kriittinen. Siinä käy ilmi, että journalismin käytännöissä kansalaisuus määrittyy varsin ohuesti. Journalismin lähdekäytännöissä kansalaiset pääsevät harvoin esiintymään 'omana itsenään'. Uutisten lähteiksi valikoituvat erilaiset edustavat ja tietävät tahot, kuten poliitikot ja asiantuntijat. Kansalaiset on sijoitettu uutiskäytännöissä pysyvänoloisesti yhteiskuntaelämän katsomoon.

Tekstianalyysissä paljastuu lisäksi, että journalismissa kansalaisiin suhtaudutaan usein kahdella perinteisellä tavalla. Snellmanilaisessa hengessä kansalaisten oletetaan mukautuvan hiljaisesti johtajiensa tahtoon, kun taas toisaalla kansalaisten kykyjä osallistua julkiseen keskusteluun epäillään vahvasti ja avoimesti. Nämä tulokset perustuvat erittelyyn, jonka kohteena on ollut Suomen EU-jäsenyyttä koskenut kirjoittelu 1990-luvun alkupuolella.

Tutkimuksessa haastateltujen toimittajien puheista käy ilmi, että osa toimittajista suhtautuu kriittisesti omiin käytäntöihinsä. He haluaisivat murtaa edustuksellisen logiikan kangistamia toimintatapojaan ja tarjota kansalaisille entistä toiminnallisemman roolin uutisissa. Itsekritiikistä huolimatta toimittajat eivät tunnu löytävän tähän toimivia välineitä. Toimittajahaastattelut on tehty Savon Sanomissa keväällä 1997.

Työn rakentavassa osuudessa muotoillaan paljolti kansalaisjournalismin ideoiden pohjalta ajatusta siitä, kuinka ohuen journalismin käytäntöjä voitaisiin täydentää tai "vankistaa". Savon Sanomissa toteutetuissa kokeiluissa kävi ilmi, että kansalaiset voisivat ottaa huomattavasti nykyistä aktiivisemman rooli lehden uutisoinnissa. Hankkeissa vakuututtiin siitä, että aktiivisemman roolin antaminen kansalaisille tukee journalismin pyrkimyksiä nostaa esiin julkisen huomion arvoisia yhteiskunnallisia epäkohtia ja virittää niistä julkista keskustelua. Tämän toteutuminen käytännössä edellyttää kuitenkin sekä yksittäisiltä toimittajilta että toimitusorganisaatiolta runsaasti ammattitaitoa ja voimavaroja.

Kansalaisjournalistiset kokeilut Savon Sanomissa osoittivat, että journalismin vankistaminen - toisin sanoen aktiivisemman roolin luominen kansalaisille luominen - uutiskäytäntöihin on mahdollista, mutta ei yksinkertaista.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto