Yliopistologo YTM Matti Virtasen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja

FENNOMANIAN PERILLISET. Poliittiset traditiot ja sukupolvien dynamiikka

tarkastetaan 14.9.2001 klo 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa A1, Kalevantie 4, Tampere

Vastaväittäjänä on professori Risto Alapuro (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Anssi Peräkylä.

***

Matti Virtanen on syntynyt 14.08.1949 Kotkassa jossa hän on suorittanut myös ylioppilastutkinnon vuonna 1968. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1974. Virtanen on työskennellyt vuosina 1981-1997 Alkoholipoliitiikka-lehden toimituspäälikkönä Oy Alko Ab/ Stakes. Vuodesta 1998 lähtien hän on toiminut Stakesissa Yhteiskuntapolitiikka-lehden päätoimittajana.

Virtasen väitöskirja ilmestyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana. ISBN 951-746-324-3.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai mail rauno.enden@finlit.fi; puh. (09) 131 23223

Lisätietoja: Matti Virtanen, (09) 801 8919 (koti), (09) 396 72196 (työ), matti.virtanen@stakes.fi

TIIVISTELMÄ

Matti Virtanen: FENNOMANIAN PERILLISET. Poliittiset traditiot ja sukupolvien dynamiikka. Matti Virtasen väitöskirja tekee pitkän synteesin, Suomen poliittisen elämäkerran, jonka käännekohtina on neljä avaintapahtumaa: sodat 1809, 1918, 1939-40 ja 1941-44 ja niiden vaikutukset.

Erityisesti Virtanen seuraa fennomanian, emämaan vaihdon kimmokkeena syntyneen Suomen vanhimman ja vaikutusvaltaisimman tradition syntyä ja kehitystä lähes nykyhetkeen saakka. Traditio ei pääty 1800-luvulle, vaikkei sitä tällä vuosisadalla fennomaniaksi enää ole kutsuttukaan. Nimet ovat vaihtuneet, mutta traditio on jatkunut jakautumalla ja mukautumalla ajan haasteisiin.

Kukin sota on nostanut esiin yhden ja saman perusteeman: suhteen Venäjään/Neuvostoliittoon. Sen rinnalle ja siihen kytkeytyneenä on kunakin kertana noussut toinen teema: vuoden 1809 jälkeen suomen kieli, vuoden 1918 jälkeen demokratia ja vuoden 1944 jälkeen hyvinvointivaltio. Näihin kaikkien on täytynyt tavalla tai toisella reagoida ja sopeutua - mikä juuri on merkinnyt traditioiden muuntumista.

Kirjan lähtökohta ja samalla kehittelyn kohde on Karl Mannheimin klassinen sukupolven käsite, joka erottaa yhteiskunnan sukupolvet suvun sukupolvista. Virtaselle kaikki yhteiskunnan traditiot (kuten puolueet) ovat kerrostuneita sukupolviliikkeitä, samaan traditioon eri aikoina ja eri laajuisina aaltoina kiinnittyneitä mobilisoituneita fraktioita.

Virtasen peruskysymys on, miten sodat ovat muokanneet eri-ikäisiä polvia ja niiden suhteita: "Eri ihmisille sama aika on eri aika, koska se koetaan minuuden eri kehitysvaiheissa", kuten Mannheim kirjoittaa. Sotien jälkeen sotien tuottamat erilaiset tulkinnat ja niitä kantavat eri-ikäiset fraktiot ovat ottaneet mittaa toisistaan kunkin tradition sisällä - ja sen tuloksena traditiot sitten ovat joko pysyneet, muuntuneet tai hajonneet.

Historiallisia tutkimuksia, elämäkertoja ja muistelmia lähteinä käyttäen Virtanen erottaa, yhdistää ja ketjuttaa tuoreella otteella: mm. Akateeminen Karjala-Seura, talvi- ja jatkosodan polvet, 60-lukulaisuus, taistolaisuus ja siitä irtautuminen tulevat uudella tavalla ymmärretyiksi. Loppuluvussa historiallinen aines tiivistyy ja yleistyy sosiaalipsykologiseksi sukupolvimalliksi, joka saa empiirisen osan kuvaustavan merkityksen avautumaan yllättävästä suunnasta. FENNOMANIAN PERILLISET pyrkii olemaan tieteellisesti vahva ja uutta luova kirja - joka kuitenkin on kirjoitettu elävästi ja eläytyvästi, hyvin.

Matti Virtanen on Stakesin julkaiseman Yhteiskuntapolitiikka-lehden päätoimittaja, joka aiemmin on julkaissut mm. kirjat Änkyrä, tuiske, huppeli. Muuttuva suomalainen humala (WSOY 1982), Tehtaasta studioon (Hanki ja jää 1987) ja Kevät 1994 (Hanki ja jää 1993).


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto