Yliopistologo VTM, OTL Timo Räbinän vero-oikeuden alaan kuuluva väitöskirja

Vastikkeeton saanto ja luovutusvoiton verotus

tarkastetaan 14.9.2001 klo 12 Tampereen yliopiston Paavo Koli -salissa, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Kari S. Tikka (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Seppo Penttilä.

***

Timo Räbinä on syntynyt 27.12.1963 Jyväskylässä. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Jyväskylän Normaalikoulussa vuonna 1982. Hän on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1989 ja oikeustieteiden lisensiaatiksi vuonna 1993 Turun yliopistosta. Räbinä on työskennellyt verohallinnon eri tehtävissä vuodesta 1984 alkaen. Mm. Viitasaaren ja Hyvinkään verojohtajana sekä Verohallituksessa ja valtiovarainministeriön vero-osastolla eri viroissa 1990-luvulla. Vuosina 1989-1993 ja 1999-2000 hän on työskennellyt Tampereen yliopistossa vero-oikeuden opetustehtävissä . Vuodestä 1998 lähtien hän on hoitanut Helsingin verojohtajan virkaa.

Räbinän väitöskirjan julkaisee Kauppakaari Oyj, Lakimiesliiton Kustannus, ISBN 952-14-0525-2. Väitöskirjan tilausosoite: Kauppakaari Oyj, Uudenmaankatu 4-6, 00120 HELSINKI, puh. (09) 542 12200 .

Lisätietoja: Timo Räbinä, (019) 446 889 (koti), (09) 7311 2779 (työ), timo.rabina@pp.inet.fi

TIIVISTELMÄ

Luovutusvoitot ovat merkittävin pääomatulon laji. Vuonna 1999 veronalaisten voittojen määrä oli noin 2,9 miljardia euroa ja voittoja sai noin 260.000 verovelvollista. Luovutusvoitot ovat veronalaisia riippumatta myydyn omaisuuden saantoperusteesta tai saannon ajankohdasta. Siten myös vastikkeettomalla saannolla (perintö-, lahja- tai ositussaanto) saadun omaisuuden luovutukset ovat veronalaisia. Hyvin tavallista on, että esimerkiksi kuolinpesä, leski tai perilliset myyvät perintönä tai jäämistöosituksessa saatua omaisuutta, tai että entinen puoliso tai lahjansaaja myy avioero-osituksessa tai lahjana saamansa omaisuuden. Tutkimuksen kohteena on tällaisen myynnin yhteydessä syntyvän luovutusvoiton verotus.

Perintönä, lahjana tai osituksessa saadun omaisuuden luovutuksesta syntyvän voiton verotukseen liittyy monia vero-oikeudellisia tulkintatilanteita. Jos omaisuus on saatu perintönä tai lahjana, voiton määrää laskettaessa myyntihinnasta vähennetään omaisuuden hankintamenona perintö- tai lahjaverotuksessa vahvistettu arvo. Jos omaisuus on saatu osituksessa, hankintamenona vähennetään edellisen omistajan arvo. Aina ei kuitenkaan ole selvää, onko omaisuuden saantoperuste perintö vai ositus. Myös raja vastikkeellisen ja vastikkeettoman saannon ja luovutuksen välillä synnyttää verotuksellisesti mielenkiintoisia tilanteita. Käytännössä esille nousee usein myös kysymys siitä, ketä on pidettävä luovutusvoiton verotuksessa oikeana verovelvollisena ­ kuolinpesää, perillistä vai leskeä. Oman asunnon ja sukupolvenvaihdosluovutuksen verovapaussäännökset tarjoavat monia verosuunnittelumahdollisuuksia erityisesti perintö- ja ositustilanteissa. Oikein toteutetulla osituksella ja perinnönjaolla voidaan vaikuttaa merkittävästi omaisuuden myöhemmän luovutuksen tuottaman voiton verotukseen. Myös kansainvälisiin perintö- ja lahjasaantoihin liittyy saadun omaisuuden luovutuksen tuottaman voiton verotuksen näkökulmasta mielenkiintoisia verosuunnittelumahdollisuuksia. Tutkimuksessa käsitellään edellä mainittuja kysymyksiä kokonaisuutena ottaen huomioon myös varainsiirto- sekä perintö- ja lahjaveroseuraamukset.

Tutkimuksessa esiin nostettavat kysymyksenasettelut ovat monilta osiltaan uusia. Oikeuskäytännöstä löytyy ratkaisu vain osaan tulkintatilanteista. Käytännön verotustyössä törmätään jatkuvasti tilanteisiin, joissa on vaikea sanoa, mikä on voimassa olevan oikeuden kanta. Voidaan sanoa, että kaikkia verosuunnittelun näkökulmasta oivallisia yksityisoikeuden ja vero-oikeuden rajapintoja ei aina osata hyödyntää täysimääräisesti. Tutkimuksessa on esitetty perusteltuja tulkintasuosituksia avoinna oleviin kysymyksiin ja osoitettu myös verosuunnittelulle uusia avauksia. Tutkimusta voivat hyödyntää paitsi verotusta koskevia ratkaisuja tekevät viranomaiset niin ennen muuta kaikki ne, jotka käytännössä laativat perhe- ja jäämistöoikeudellisia asiakirjoja, kuten lahja-, ositus- tai perinnönjakokirjoja.

Tutkimukseen sisältyy myös veropoliittinen ulottuvuus. Suomessa luovutusvoittojen veropohja on erittäin laaja. Tähän lähtökohtaan soveltuu huonosti se, että perintö- ja lahjatilanteissa luovutusvoiton veropohjan ulkopuolelle jää se arvonnousu, joka syntyi perinnönjättäjän tai lahjanantajan omistusaikana. Muun muassa Ruotsissa tämäkin arvonnousu kuuluu luovutusvoiton verotuksen piiriin. Ositustilanteissa edellisen omistajan aikana syntynyt arvonnousu sen sijaan tulee verotetuksi omaisuutta saaneen puolison myydessä omaisuutensa. Erilaiset vastikkeettomat saannot ovat siten luovutusvoiton määrää laskettaessa erilaisessa asemassa. Myös tästä näkökulmasta katsoen verojärjestelmää kohtaa voidaan esittää kritiikkiä. Veropoliittisia johtopäätöksiä tehtäessä verojärjestelmää on kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena on huomioon on otettava myös muut pääoman verotuksen muodot eli perintö- ja lahjaverotus, varainsiirtoverotus sekä myös varallisuusverotus.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto