Yliopistologo YTM Jarkko Karin informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja

Information Seeking and Interest in the Paranormal Towards a Process Model of Information Action (Tiedonhankinta ja paranormaalin harrastus Kohti tiedollisen toiminnan prosessimallia)

tarkastetaan 5.10.2001 klo 12 Tampereen yliopiston Paavo Koli -salissa, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Lars Höglund (Göteborg Universitet). Kustoksena toimii professori Reijo Savolainen.

***

Jarkko Kari on syntynyt 1970. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1996. Hän on työskennellyt assistenttina Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksella tammi-kesäkuussa 1999.

Karin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 826, Tampereen yliopisto, Tampere 2001. ISBN 951-44-5133-3 , ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 118, Tampereen yliopisto 2001. ISBN 951-44-5134-1 , ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Jarkko Kari, (03) 215 8967 (työ), csjakar@uta.fi

TIIVISTELMÄ

Tämä tohtorinväitöskirja tekee tutkimusmatkan tiedollisen toiminnan prosessiin paranormaaleja ilmiöitä kohtaan koetun kiinnostuksen kontekstissa esimerkkinä vapaa-ajan harrastuksista. Teoria ja menetelmät tutkimuksessa perustuvat Brenda Dervinin Sense-Making- eli merkityksellistämisviitekehykseen. Tiedollinen toiminta on prosessi, jossa yksilö tekee jotain mielekästä suhteessa informaatioon ja tietoon saavuttaakseen jotakin. Tiedollinen toiminta käsitetään viitenä vaiheena -tilanne - tiedontarve - tiedonlähde - saatu tieto - tiedon seuraus - sekä tekijänä, jolla on haitallinen vaikutus tiedonhankintaan esteenä. Työssä ei oteta minkäänlaista kantaa paranormaalien ilmiöiden olemassaoloon.

Tutkimusaineisto kerättiin nauhoittamalla 16n rajatiedosta kiinnostuneen ihmisen haastattelut. Henkilökohtaiset haastattelut tehtiin Etelä-Suomessa vuosina 1995 ja 1998. Tällä tavoin saatu materiaali purettiin tekstiksi tarkasti, koodattiin yksityiskohtaisesti, analysoitiin laadullisesti luokkien ja rakenteiden löytämiseksi, sekä tarkasteltiin määrällisesti jakaumien ja muuttujien välisten suhteiden määrittämiseksi.

Keskeisimmät tulokset tutkimuskysymysjärjestyksessä olivat seuraavat 1) Tilanteen jossa tiedollinen toiminta tapahtui voitiin itsessään nähdä sisältävän yliluonnollisia ilmiöitä. 2) Tietoa kaivattiin enimmäkseen normaaleista eikä niinkään paranormaaleista asioista. 3) Jotkut henkilöt olivat yhteydessä tiedonlähteisiin, joita he pitivät paranormaaleina. 4) Informaatiota voitiin ilmeisesti saada yliaistillisilla tavoilla. 5) Rajatieto koettiin yleensä hyödyllisenä. 6) Esteet rajatiedon hankkimiselle olivat melko harvinaisia. 7) Kaksi perustavanlaatuista prosessiulottuvuutta - yksikkö ja laajuus - tunnistettiin. Paranormaalin voitiin havaita esiintyvän monina eri ajatuksina ja ilmiöinä, ja käytännössä missä tahansa tiedollisen toiminnan vaiheessa. Vaikuttaa siltä, että tiedollisen toiminnan sisältö - mutta ei prosessi - paranormaalin alueella poikkeaa tavallisesta tiedollisesta toiminnasta useassa tärkeässä suhteessa, vaikkakin niillä on myös samankaltaisuutensa.

Tutkimus on maailman ensimmäinen väitöskirja tiedonhankinnasta, joka liittyy mihin hyvänsä yliluonnollisena pidettyyn, ja tällaisena se on merkittävä päänavaus uudelle alueelle informaatiotutkimuksessa. Käytännön tasolla tulosten pitäisi auttaa itse kutakin ymmärtämään paranormaaleja merkityksiä ja näihin liittyvää tiedollista toimintaa syvällisemmin. Paranormaalin harrastajille tutkimus voi olla siinä mielessä hyödyllinen, että tulokset saattavat helpottaa rajatiedon tarpeiden muodostamista, informaation löytämistä ja käyttämistä sekä esteiden ylittämistä. Tulokset tarjoavat myös tiedonvälittäjille (tiedotusvälineille, kirjastoille ja informaatiopalveluille) uudenlaista tutkimustietoa, jota ne voivat hyödyntää palvelujensa parantamisessa. Jopa tiedonhakujärjestelmien tarjoajat, ylläpitäjät ja kehittäjät saattavat löytää työstä jotain rakentavaa. Lisäksi rajatiedon tuottajat ja lähteet voivat oppia tutkimuksesta esimerkiksi millaista informaatiota ihmiset haluavat ja miten sitä kannattaisi ehkä välittää.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto