Yliopistologo PsL Leena Matikan psykologian alaan kuuluva väitöskirja

Service-oriented Assessment of Quality of Life of Adults with Intellectual Disabilities (Kehitysvammaisten elämänlaadun arviointi palvelujen laadun kontekstissa)

tarkastetaan 29.9.2001 klo 12 Tampereen yliopiston Attilan kiinteistön luentosalissa B661, Yliopistonkatu 38, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Sakari Moberg (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii professori Markku Ojanen.

***

Leena Matikka on syntynyt Hämeenlinnassa, jossa hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Hämeenlinnan Tyttölyseossa vuonna 1963. Hän on valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1969 ja suorittanut vuonna 1990 Tampereen yliopistossa psykologian lisensiaatin tutkinnon. Matikka on toiminut psykologina Perttulan erityisammattikoulussa vuosina 1972-1980 sekä kasvatusjohtajana Varsinais-Suomen erityishuoltopiirissä vuosina 1980-1986. Matikka on toiminut ylitarkastajana Sosiaalihallituksessa vuosina 1986-1990 sekä tutkimusjohtajana Kehitysvammaliiton valtakunnallisessa tutkimus- ja kokeiluyksikössä vuodesta 1990 lähtien.

Matikan väitöskirja ilmestyy Kehitysvammaliiton sarjassa FAMR Research Publications, Kehitysvammaliitto ry., Helsinki 2001. ISBN 951-580-345-4 , ISSN 0358-0474. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 128, Tampereen yliopisto 2001. ISBN 951-44-5199-6 , ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Kehitysvammaliitto, Viljatie 4 A, 00700 Helsinki, (09) 348 090

Lisätietoja: Leena Matikka, 0400-703 018 (koti), (09) 3480 9251(työ), leena.matikka@famr.fi

TIIVISTELMÄ

Leena Matikan psykologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastelee kehitysvammaisten elämänlaadun arviointia hyvinvointipalvelujen yhteydessä. Elämänlaadun määrittelykäytäntöjä, mittaamista ja elämänlaadun arviointitulosten käyttöä on pidetty lähes itsestään selvänä monissa marginaaliryhmien elämää koskettavissa ratkaisuissa. Kehitysvammaisten elämänlaadusta ovat muut lausuneet asiantuntevia arvioitaan, mutta kehitysvammaisia itseään on kuultu vasta viime vuosina.

Väitöskirja jäsentää elämänlaadun yleisiä keskusteluja ja nostaa esiin kehitysvammaisten oman äänen käyttäen tutkimusaineistoja, joissa lähes tuhannelta kehitysvammaiselta on tiedusteltu heidän näkemyksiään elämästä, onnellisuudesta, ihmissuhteista, vaikutusmahdollisuuksista, työstä, harrastuksista, turvallisuuden ja stressin kokemuksista sekä monista muista elämän suurista ja pienistä kysymyksistä. Elämänlaatu piirtyy kahdesta näkökulmasta kaikille ihmisille yhteisistä ja tärkeistä ihmisoikeuksista ja yksilöllisesti vaihtelevista subjektiivisista preferensseistä. Tämä merkitsee sitä, että ihmisten elämänlaatua pitää arvioida sekä universaalein kriteerein että kunnioittaen henkilöiden yksilöllisiä arvostuksia. Kehitetyssä subjektiivisen hyvinvoinnin arviointiasteikossa kehitysvammaisille tärkeät elämänalueet on katettu konkreettisin arkielämässä esiintyvin tilantein ja pyydetty kehitysvammaisilta vastaajilta heidän arvionsa asiantiloista.

Kehitysvammaisten arki täyttyy iloista ja suruista kuten muillakin ihmisillä. Vaikka he raportoivat olevansa erittäin tyytyväisiä ja onnellisia, he ilmaisivat myös muita useammin kokevansa väkivaltaa ja väkivallan uhkaa sekä stressiä.

Kehitysvammaisille palvelujen laadulla on tavallista suurempi merkitys, koska hyvin monet ovat lähes koko elämänsä pitkäaikaisten asumis- ja tukipalvelujen käyttäjiä. Kun asuminen kattaa hyvin suuren osan ihmisten elämäntilanteista, on ajateltu että elämänlaadun mittareilla voitaisiin osaltaan arvioida myös asumispalvelujen laatua. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat elämänlaadun subjektiivisuus sekä ihmisten taipumukset ja pyrkimykset korjata omia tulkintojaan todellisuudesta positiiviseen suuntaan. Kuulemalla ja arvostamalla kehitysvammaisten omia käsityksiä voidaan kuitenkin saada selville palvelujen heille tuottamia hyötyjä ja haittoja sekä vahvistaa heidän oman elämänsä hallintaa.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto