Yliopistologo Laillistettu lääkäri Irma Saarenmaan epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja

Determinants of Sensitivity of Mammography (Mammografian herkkyyteen vaikuttavat tekijät)

tarkastetaan 26.10.2001 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Irma Soini (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Matti Hakama.

***

Irma Saarenmaa on syntynyt 14.11.1949 Luumäellä. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Saimaan yhteislyseossa Lappeenrannassa vuonna 1968. Hän on valmistunut laillistetuksi lääkäriksi Rostockin yliopistosta, Saksassa vuonna 1974. Hän on valmistunut radiologian erikoislääkäriksi  vuonna 1980. Hän on työskennellyt Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen ylilääkärinä vuodesta 1990 lähtien.

Saarenmaan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 840, Tampereen yliopisto, Tampere 2001. ISBN 951-44-5182-1 , ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 135, Tampereen yliopisto 2001. ISBN 951-44-5183-X , ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Irma Saarenmaa, (03) 3633 168 (koti), 050- 5405 999 (työ), irmas@great.fi

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen taustaa Rintasyöpä on suomalaisten yleisin ja yleistyvä syöpäsairaus. Laajoissa seulontatutkimuksissa on todettu, että mammografiaan perustuvalla rintasyöpäseulonnalla voidaan alentaa rintasyöpäkuolleisuutta. Kaikki rintasyövät eivät kuitenkaan näy tai niitä ei huomata mammografiassa. Osa syövistä voi löytyä ultraäänitutkimuksessa tai kasvaimen pahanlaatuisuus voi paljastua ohut- tai paksuneulanäytteellä. Rinnan radiologisten tutkimusmenetelmien herkkyys ratkaisee, kuinka pieninä rintasyövät saadaan hoitoon ja kuinka hyvä rintasyöpäpotilaiden ennuste on. Sekä mammografian että ultraäänitutkimuksen herkkyys voi riippua potilaan iästä ja rinnan rauhasrakenteesta.

Tutkimuksen tarkoitus Selvittää kuinka hyvin mammografiaseulonta on toteutunut, kuinka paljon potilaan ikä, rinnan tiiviys, tuumorin ominaisuudet ja mammografiakuvien tulkinta vaikuttivat mammografiatutkimuksen herkkyyteen, kuinka moni syöpä näkyi jälkiviisaudella aikaisemmissa mammografiakuvissa ja vertailla mammografian herkkyyttä muihin tutkimusmenetelmiin.

Aineisto ja menetelmät Aineisto I Kerättiin kliiniset ja radiologiset tiedot kaikista vuosien 1987-1992 aikana löytyneistä uusista seulontaikäisistä rintasyöpäpotilaista Pirkanmaan alueella (N=277). Verrattiin seulonnassa ja sen ulkopuolella löytyneiden syöpien radiologiaa ja histologiaa (kudostyyppiä). Radiologi, joka löysi rintasyövän suoritti mammografiakuvien vertailun aikaisempiin kuviin ja arvioi, näkyikö rintasyöpä jälkiviisaudella edellisissä kuvissa. Aineisto II Onkologi keräsi kliiniset ja radiologiryhmä radiologiset tiedot peräkkäisistä uusista rintasyöpäpotilaista vuosien 1996-1997 aikana Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan alueella (N=665). Rinnan tiiviys arvioitiin vertaamalla mallikuviin. Mammografian ja ultraäänitutkimuksen herkkyyttä verrattiin kolmessa ikäryhmässä sekä kolmessa rauhastiiviystyypissä. Radiologiryhmä vertaili ennen leikkausta otettuja mammografiakuvia edellisiin kuviin ja arvioi kuinka moni syöpä näkyi jälkiviisaudella aikaisemmissa kuvissa ja miksi syövät olivat alunperin jääneet näkymättä. Tulokset ja pohdinta Mammografiaseulonta toteutui tavoitteiden mukaisesti ja välisyöpien määrä oli kohtuullinen. Kuitenkin huomattava osa seulontaikäisten naisten syövistä ilmaantuu kahden seulontakierroksen välillä.

Mammografian herkkyys riippuu merkittävästi potilaan iästä ja paranee ikääntymisen myötä. Myös rinnan tiiviys, etenkin kasvaimen kohdalla, vaikuttaa merkittävästi mammografian herkkyyteen. Mammografia oli merkittävästi herkempi kuin ultraäänitutkimus tai ohutneulanäyte. Ultraäänitutkimuksen herkkyys on iän ja rinnan tiiviyden suhteen käänteinen mammografiaan nähden ja se on hyvä mammografiaa täydentävä tutkimus etenkin tutkittaessa nuoria ja tiivisrintaisia naisia. Ohut- ja paksuneulanäytteillä kasvaimen solu- tai kudostyyppi voidaan saada selville ennen mahdollista leikkausta. Lisäksi niiden avulla voidaan parantaa rintasyöpädiagnostiikan herkkyyttä silloin, kun mammografialöydös on ainoastaan lievästi epäilyttävä tai hyvänlaatuinen. Merkittävä osa rintasyövistä on nähtävissä aikaisemmissa mammografiakuvissa jälkiviisaudella. Ne ovat kuitenkin pääosin epäspesifejä tiivistymiä, joita ei voi erottaa normaalista rauhasrakenteesta ennenkuin ne kasvavat tai muutoin muuttuvat, tai jälkiviisaudella, kun kasvaimen tarkka sijainti on tiedossa. Mammografian rajoitukset tulisivat olla radiologien, kliinikoiden ja tutkimuksiin hakeutuvien naisten tiedossa, jotta täydentäviä tutkimuksia voitaisiin tehdä tarvittaessa


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto