Yliopistologo LL Ari Karppisen ihotautien alaan kuuluva väitöskirja

Antihistamines in the treatment of mosquito-bite allergy(Antihistamiinit hyttyspistoallergian hoidossa)

tarkastetaan 26.10.2001 klo 13 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Ilkka Harvima (Kuopion yliopisto). Kustoksena toimii professori Timo Reunala.

***

Ari Karppinen on syntynyt 3.11.1960 Kauhavalla. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Kauhavan lukiossa vuonna 1979. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 1989 ja Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäriksi vuonna 1997. Karppinen on työskennellyt Tampereen yliopistollisen keskussairaalan Iho- ja sukupuolitautien poliklinikalla apulaislääkärinä vuosina 1990-1992 ja 1994-1997, sen jälkeen tehnyt sijaisuuksia erikoislääkärinä. Hän on työskennellyt Keski-Pohjanmaan Keskussairaalassa vuosina 1993-1994 keuhkosairauksien va. erikoislääkärinä. Hän on myös toiminut yksityislääkärinä erikoistuvana 1990-1997 sekä erikoislääkärinä 1.12.1997 alkaen useissa lääkärikeskuksissa Tampereella ja lähikunnissa.

Karppisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 841, Tampereen yliopisto, Tampere 2001. ISBN 951-44-5190-2 , ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 136, Tampereen yliopisto 2001. ISBN 951-44-5191-0 , ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Ari Karppinen, 040-548 0567 (työ), ari.karppinen@koti.soon.fi

TIIVISTELMÄ

Hyttyset aiheuttavat kutiavia ihoreaktioita hyvin suurelle osalle niistä ihmisistä, jotka saavat toistuvasti pistoja. Nämä ilmenevät toisaalta nopeasti (5-15 minuutissa)piston jälkeen nokkospaukamina ja/tai usean tunnin kuluttua piston jälkeen papuloina. Nopeasti ilmenevä reaktio on ns. IgE-välitteinen I-tyypin välitön allerginen reaktio, kuten esim. siitepölyallergiassa. Reaktion aiheuttaa hyttysen syljen sisältämät valkuaisaineet, joille elimistö herkistyy. Viivästyneen reaktion syntymekanismi tunnetaan huonommin. Aikaisemmin ei ole ollut olemassa hyttyspistoallergian hoitoon tarkoitettua tutkitusti tehokasta hoitoa.

Työn tarkoituksena oli selvittää allergisissa sairauksissa yleisesti käytettävien antihistamiinien (setiritsiinin, ebastiinin ja loratadiinin) vaikutusta hyttyspistoallergian oireisiin (kutinaan) ja reaktion kokoon aikuisilla ja lapsilla. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää viivästyneen reaktion syntymekanismia ottamalla koepaloja eri ikäisistä pistopaukamista sekä tutkia yhden antihistamiinin (setiritsiini) vaikutusta viivästyneessä reaktiossa ilmeneviin tulehdussoluihin.

Hyttyspistoallergian hoidon osalta tutkimus osoitti, että setiritsiini ja ebastiini ovat tehokkaita aikuisilla ja loratadiini lapsilla. Viivästyneen reaktion tulehdussoluvaste koostui pääasiassa eosinofiilisistä valkosoluista ja lymfosyyteistä, joka viittaa että ainakin osittain mekanismi voi olla viivästynyt soluvälitteinen (ns. IV-tyypin) reaktio. Setiritsiinin vaikutuksen osalta tulehdussoluihin tulos oli päinvastainen kuin odotettiin: tulehdussolujen määrä lisääntyi setiritsiinin vaikutuksesta. Tämä on ristiriitaista, koska kuitenkin setiritsiini vähentää kutinaa ja pienentää reaktion kokoa. Tämä vaatii jatkossa lisäselvittelyä esim. tutkimalla havaittujen solujen toiminnallisia muutoksia määrällisten muutosten lisäksi.

Työn ansiosta usea antihistamiini on virallisesti rekisteröity hyttyspistoallergian hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto