Yliopistologo HL Reijo Tolpin julkishallinnon alaan kuuluva väitöskirja

Nokiherroista palopäälliköiksi

tarkastetaan 1.12.2001 klo 12 Tampereen yliopiston Attilan kiinteistön luentosalissa B661, Yliopistonkatu 38, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Jouni Niskanen (Vaasan yliopisto). Kustoksena toimii professori Risto Harisalo.

***

Reijo Tolppi on syntynyt 10.04.1964 Rovaniemellä. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Rovaniemen keskustan lukiosta vuonna 1983. Hän on valmistunut hallintotieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 1992. Tolppi on työskennellyt julkishallinnon lehtorina Tampereen yliopistossa vuosina 1989 - ­1992 sekä Pelastusopistossa vanhempana opettajana vuosina 1992 - ­1993, yliopettajana vuosina 1992 ­ - 1999.Vuodesta 1999 lähtien hän on työskennellyt yksikönjohtajana Diakonia-ammattikorkeakoulussa.

Tolpin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 842, Tampereen yliopisto, Tampere 2001. ISBN 951-44-5217-8 , ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 139, Tampereen yliopisto 2001. ISBN 951-44-5196-1 , ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Reijo Tolppi, (03) 356 2277(koti), 050-520 2382 (työ), reijo.tolppi@mail.diak.fi

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksessa tarkasteltiin miten palopäälliköiden ammattikunta on syntynyt ja erityisesti millaiseksi se on professioteoreettisesta näkökulmasta katsoen muodostunut. Palopäälliköiden ammattikunnan kehityshistorian tarkastelu perustui kirjallisiin lähteisiin ja ammattikunnan poikkileikkaus puolestaan syksyllä 1998 palopäälliköille lähetettyyn kyselyyn. Kyselyyn vastasi yhteensä 250 kunnallista palopäällikköä eli noin 70 prosenttia koko ammattikunnasta.

Professioteoreettinen näkökulma ohjasi kyselytutkimuksen teemoitusta. Kyselyssä keskityttiin palopäällikön työhön, ammattiuraan, koulutukseen ja osaamiseen, ammattietiikkaan sekä ammatilliseen järjestäytymiseen.

Yhteen ammattikuntaan keskittyminen mahdollisti ammattikunnan sisäisten erojen tutkimisen. Parhaiten palopäälliköiden käsityseroja oman työnsä suhteen selittivät viranhoitokunnan asukasluku ja palokuntamuoto.

Kyselytutkimuksen vastaajajoukkona ollut palopäällikkökunta tulee voimakkaan eläkkeelle siirtymisen vuoksi uudistumaan aivan lähivuosina voimakkaasti. Lisäksi tutkimusprosessin aikana olivat kunnallisen pelastustoimen organisaation perusrakenteet muotoutumassa uudestaan ja ammattikorkakoulutasoinen koulutusjärjestelmä vasta käynnistämisvaiheessa.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto