Yliopistologo YTL Timo Saaren tiedotusopin alaan kuuluva väitöskirja

Mind-based media and communications technologies. How the form of symbolical information influences felt meaning (Mieleen pohjautuvat media- ja kommunikaatioteknologiat. Miten symbolisen informaation muoto vaikuttaa koettuun merkitykseen.)

tarkastetaan 14.12.2001 klo 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa A1, Kalevantie 4, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Frank Biocca (Michigan State University). Kustoksena toimii professori Tapio Varis.

***

Timo Saari on syntynyt 10.4. 1967 Sippolassa. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Parkanossa vuonna 1987. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 1998 aiheenaan uutisten alitajuiset vaikutusmekanismit vastaanottajien maailmankuvaan.

Vuosina 1993-1994 hän on ollut toimittajana Yleisradion TV-2 asiaohjelmissa sekä vuosina 1988-1994 toiminut freelance-toimittajana mm. YLE:n TV-uutisissa ja alueellisissa sekä valtakunnallisissa sanoma- ja aikakauslehdissä. Uuden median alalla hän on työskennellyt Tampereen yliopistossa vuonna 1992 Suomen ensimmäisen sähköisen lehden toimitussihteerinä. Lisäksi Saari on toiminut 1993-1994 opettajana Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen hypermedia-asiantuntija-kurssilla ja mm. toimittanut kaupallisen CD-ROM-julkaisun; sähköisen aikakauslehden (Mediapeli).

Saari on työskennellyt Alma Media Oyj:ssä vuodesta 1995 lähtien tutkimusjohtajana. Hän on konseptualisoinut ja johtanut useita monivuotisia R&D-projekteja käyttäjäkeskeisiin mediapalveluihin liittyen. Näissä on tutkittu osin kenttäkokein mm. sosiaalisia 3D-maailmoja, pienyhteisöjen verkkojulkaisutoimintaa, verkkoradiota, interaktiivisen television palveluita, mobiileja uutispalveluita sekä internet-julkaisutyökaluja. Vuonna 1996 Saari on lisäksi toimittanut kaksi kaupallista CD-ROM-julkaisua; aloittelevien Internet-käyttäjien oppaan (WWW-opas) sekä lasten interaktiivisen joulukalenterin (Pekka Poron Joulukuu).

Timo Saari on ollut Stanford Universityssä vierailevana tutkijana vuosina 1.7. 1998-1.10. 1999 ja 28.9.2000-1.10. 2001 mediapsykologian tutkimusryhmässä. Saari toimii lisäksi Helsingin kauppakorkeakoulun Center for Knowledge and Innovation Research (CKIR) tutkimusjohtajana (alkaen 1.1. 2000), jossa hän myös johtaa mediapsykologiaan keskittyvää tutkimuslaboratoriota; Knowledge Media Laboratory:a.

Saaren väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 843, Tampereen yliopisto, Tampere 2001. ISBN 951-44-5224-0 , ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 140, Tampereen yliopisto 2001. ISBN 951-44-5225-9 , ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Timo Saari, 0500-735 232, timo.saari@almamedia.fi

TIIVISTELMÄ

Tutkimus käsittelee modernin media- ja kommunikaatioteknologian muodon ja sisällön designia vastaanottajien kokemuksen ja tietämyksen systemaattisen muuttamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa esitetään konseptuaalinen kehys ja perustelu sille, että on mahdollista rakentaa media- ja kommunikaatioteknologioita, jotka voivat tietyissä rajoissa tuottaa haluttuja psykologisia efektejä ja kokemuksia vastaanottajissaan. Näiden psykologisten efektien ja kokemusten tuottaminen nähdään nimenomaan sanomien muodon, ei niinkään sisällön, muokkauksen kautta tapahtuvana.

Ideana on, että voidaan luoda samalle sanoman sisällölle tietyissä rajoissa erilaisia variaatioita sanoman muodosta, jotka aiheuttavat erilaisissa median käyttäjissä erilaisia psykologisia efektejä ja kokemuksia.

Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen katsaus ja synteesi olemassaolevaan teoreettiseen ja empiirisen kirjallisuuteen perustuen.

Tutkimuksen tuloksena kehitetyn teoreettisen kehyksen mukaisesti voidaan alustavasti konseptualisoida esimerkiksi erilaisiin kokemuksiin, kuten tunteisiin, flow-kokemukseen ja päiväunelmointiin vaikuttavia media- ja kommunikaatioteknologioita. Samoin voidaan hahmottaa tietämyksen muuttumiseen ts. oppimiseen vaikuttavia media- ja kommunikaatioteknologioita, kuten Tietämys Media (Knowledge Media).

Psykologisiin efekteihin ja kokemuksiin perustuvia teknologioita voidaan pitää mieli-keskeisinä tai mieleen perustuvina. Tämä johtuu siitä, että niiden design perustuu sekä ihmisen havaintomekanismien ja -prosessien ymmärrykseen että teknologiassa manipuloitavien muuttujien interaktion ymmärrykseen merkityksen luonnissa. Kokemus ja psykologiset efektit taas nähdään paljolti alitajuisista merkityksistä nousevana. Tuloksena syntyy malli, jonka avulla voidaan jatkossa suorittaa empiirisiä kokeita.

Tämä yksilökeskeinen lähestymistapa media- ja kommunikaatioteknologian designiin haastaa massamedialähtöisen tavan - jossa sama viesti lähetetään

samassa muodossa kaikille mediasta riippuen - rakentaa viestintää ja merkityksen antoa yhteiskunnassa. Tulevaisuuden media- ja kommunikaatioteknologioiden ehkä tärkein haaste olisikin luoda "hengittävä" mieli-maailma-rajapinta yksilöiden, ryhmien ja yhteiskuntien merkityksenluontiin.

Tutkimus käsittelee erityistapauksena informaation muodon, kuten mm. modaliteetin (teksti, kuva, ääni tms.), medialaitteen tyypin (ruudun koko, käyttöetäisyys), interaktiotavan, käyttöliittymän designin (muodot, värit, ryhmittelyt tms.) ja tiedon lineaarisuuden/ei-linaarisuuden vaikutusta alitajuisen merkityksen ja kokemuksien syntymiseen modernilla media- ja kommunikaatioteknologialla, kuten tietokoneilla tai PDA-laitteilla.

Tutkimus on laatuaan ensimmäinen konseptualisointi mieleen ja kokemukseen pohjautuvista media- ja kommunikaatioteknologioista.

Tutkimus on tehty osin yhteistyössä Stanfordin yliopiston tutkimusryhmän: "Social Responses to Communication Technology" kanssa. Tutkimuksessa kuvattua tutkimusotetta sovelletaan tällä hetkellä Suomessa; Helsingin Kauppakorkeakoulun Center for Knowledge and Innovation Research (CKIR)- instituutissa olevassa Knowledge Media Laboratoriossa.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto