Yliopistologo HL Jukka Hoffrénin ympäristöpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja

Measuring the Eco-efficiency of Welfare Generation in a National Economy. The Case of Finland (Hyvinvoinnin tuottamisen ekotehokkuuden mittaaminen kansantaloudessa. Esimerkkinä Suomi)

tarkastetaan 7.12.2001 klo 12 Tampereen yliopiston Pyynikin kiinteistön juhlasalissa A311, Pyynikintie 2, Tampere.

Vastaväittäjänä on tutkimusprofessori Matti Melanen (Suomen ympäristökeskus). Kustoksena toimii professori Yrjö Haila.

***

Jukka Hoffrén on syntynyt 20.5.1966 Helsingissä ja hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Tampereen yhteiskoulussa vuonna 1985. Hän on valmistunut hallintotieteiden lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 1999. Hoffrén on työskennellyt Tampereen teknillisessä korkeakoulussa tutkijana vuonna 1993. Hän on työskennellyt Tilastokeskuksessa yliaktuaarina vuosina 1993-1998 sekä vuodesta 1998 lähtien erikoistutkijana .

Hoffrénin väitöskirja ilmestyy Tilastokeskuksen Tutkimuksia-sarjassa, 2001. ISBN 951-727-961-2, ISSN 0355-2071. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 149, Tampereen yliopisto 2001. ISBN 951-44-5252-6 , ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Tilastokeskus, myyntipalvelu, PL4V, 00022 Tilastokeskus, puh. 09-1734 2011

Lisätietoja: Jukka Hoffrén, 0400-638 288 (koti), (09) 173 43351 (työ), jukka.hoffren@tilastokeskus.fi, http://www.jukkahoffren.com

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksessa tarkastellaan kansantalouksien ekotehokkuuden mittaamista. Ekotehokkuus -ajattelu, joka yhdistää taloudellisen ja ekologisen tehokkuuden käsitteet, on 1990-luvulla noussut esiin lupaavana kestävää kehitystä edistävänä ja konkretisoivana ympäristöpoliittisena käsitteenä. Tutkimuksen teoriaosa kokoaa ekotehokkuus -ajatteluun liittyvät teoriat ja käsitteet osaksi laajempaa kestävän kehityksen tutkimusta ja nivoo yhdeksi kokonaisuudeksi ekotehokkuusanalyyseissä käytettävän teoriapohjan.

Tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan Suomen ekotehokkuuden kehitystä yhteensä viiden eri ekotehokuusindikaattorin avulla vuosina 1960-2000. Ekotehokkuuden nimittäjinä ekotehokkuusyhtälöissä on materiaalien välitön käyttö taloudessa, joka kuvaa ympäristöpaineiden suuruutta ja jota kuvaa DMF-indikaattori. Ekotehokkuusyhtälöiden osoittajana on tuotettu hyvinvointi, jonka mittaaminen ei aina ole ongelmatonta. Kansantalouden tuotosta ja sen luomaa hyvinvointia voidaan kuvata mm. BKT, EDP1, ISEW, HDI ja SBM -mittareilla. Näistä talouden kestävä hyöty -mittari (Sustainable net Benefit Measure of production, SBM) on tässä tutkimuksessa kehittetty uusi tuotetun kokonaishyvinvoinnin mittari. Eri hyvinvointimittarit ja niiden perusteella johdetut ekotehokkuusindikaattorit kuvaavat talouden ekotehokkuutta eri näkökulmista. Tutkimuksessa painotetaankin eri mittareiden yhtäaikaisen käytön tarvetta oikean kokonaiskuvan saamiseksi

Ekotehokkuus 6 -mittarin (SBM/DMF) menneseen kehitykseen perustuvan skenaarion mukaan Factor 4 -tavoite saavutettaisiin Suomessa vuoteen 2025 mennessä. Sen sijaan ekotehokkuus 2 mittarin (EDP1/DMF) skenaarion mukaan vain puolet tästä tavoitteesta saavutettaisiin. Muut ekotehokkuusmittarit eivät ennusta läheskään näin positiivista kehitystä. Ekotehokkuusmittari 6n taustalla on asukkaiden määrään suhteutetun materiaalien kulutuksen väheneminen ja ympäristöongelmien, kuten merkittävimpien päästöjen väheneminen. Suomessa näyttääkin olevan käyttämätöntä potentiaalia saavuttaa ympäristöpoliittiset Factor -tavoitteet.

Tutkimus vastaa tutkimuksessa ja julkisuudessa usein esitettyyn tarpeeseen kehittää kestävän kehityksen määrälliseen arviointiin perustuvia mittareita. Tutkimus soveltaa ekotehokkuusajattelua ensimmäistä kertaa kansantalouden tasolla ja analysoi todellista Suomessa tapahtunutta kehitystä 40 vuoden ajalta. Tässä suhteessa tutkimus on ensimmäinen laatuaan niin Suomessa kuin koko maailmassakin. Tutkimus tarjoaa virikkeita ja aineksia niin ekotehokkuuden arviointimenetelmien kehittämiselle ja alan teoreettiselle tutkimukselle kuin myös kestävää kehitystä edistäville politiikkatoimille.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto