Yliopistologo DI Petri Pohjosen kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja

Työssäoppiminen tarkasteltuna ammatillisen aikuiskoulutuksen ja työelämän näkökulmasta

tarkastetaan 17.12.2001 klo 12 Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna.

Vastaväittäjänä on dosentti Jouni Välijärvi (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii professori Juhani Honka.

***

Petri Pohjonen on syntynyt 14.03.1958 Saarijärvellä. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Saarijärven lukiossa vuonna 1977. Hän on valmistunut Diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1982. Hän on työskennellyt mm. järjestöpäällikkönä Korkeakouluinsinöörien ja Arkkitehtien Keskusliitossa vuosina 1983-1987, toiminnanjohtajana ja AIKE OYn toimitusjohtajana Ammatillisten Aikuiskoulutuskeskusten Liitossa vuosina 1987-1998 sekä vuodesta 1998 lähtien suunnittelujohtajana Opetushallituksessa.

Petri Pohjosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 844, Tampereen yliopisto, Tampere 2001. ISBN 951-44-5239-9 , ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 144, Tampereen yliopisto 2001. ISBN 951-44-5238-0 , ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Petri Pohjonen, 050-2842 (koti), (09) 7747 7139 (työ), petri.pohjonen@oph.fi

TIIVISTELMÄ

”Suomen koulutusjärjestelmä on perinpohjaisesti uudistettava, jotta suomalainen yhteiskunta säilyttää asemansa osaamiskilpailussa” todetaan Sitran Suomi 2015 -julkaisussa. Tutkijan mielestä aikuiskoulutuksen rahoituskokonaisuus on hajanainen ja sekava. Oppilaitosten kannalta tilanne lienee hyvä - jopa toivottava, sillä aina voi yrittää saada hylätyn kurssiesityksen menemään läpi toisessa järjestelmässä, mutta edelleen yhteisillä veromarkoillamme. Valtion, yksilön ja työelämän kannalta tilanne ei ole kannatettava. Koko ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä olisi yhtenäistettävä ja päällekkäisyydet poistettava.

Tutkimustehtävä ja tutkimuksen tuloksia

Tutkimuksessa muodostettiin asiantuntijoiden avulla työssäoppimisen ihannemalli sekä mallin toteuttamiseen liittyviä edistäviä ja estäviä seikkoja. Tutkimusmetodina oli delfoimenetelmä. Työssäoppimisen malliin muodostettiin viitekehys, jossa tarkastellaan työelämän ja ammatillisen (aikuis)koulutuksen kehittymistä ja tulevaisuudennäkymiä.

Toteuttamismallissa korostui mm. yhteistyö ja sen merkitys sekä eri osapuolten motivoituminen työssäoppimiseen ja sen rakentamiseen. Lisäksi erilaisten käytäntöjen yhdenmukaistamista ja yhteisen ”kielen” löytymistä korostetaan. Työssäoppiminen on osa oppijan henkilökohtaista oppimissuunnitelmaa, joka koostuu tietopuolisen ja työssäoppimisen osuudesta. Työssäoppimisen suunnitteluun tulee ottaa mukaan oppija, oppilaitos ja työelämä.

Työssäoppimisen onnistumista estävät mm. säädösperusta, viranomaisten toiminta, voimavarojen vähyys, yritysten ja oppilaitosten yhteistyön puute. Opettajien asenteet voivat olla myös esteenä ja alan kouluttajien ammatin hallinta voi perustua vanhoihin työtapoihin ja pedagogisessa osaamisessa voi olla puutteita. Terminologia ja toimintatavat voivat olla kaukana työelämän käytännöistä.

Tutkimuksessa määritellään työssäoppiminen seuraavasti

Työssäoppiminen muodostaa olennaisen osan oppijan henkilökohtaisesta opetussuunnitelmasta. Se varmistaa sekä edistää ammattitaidon, osaamisen ja metataitojen suunnitelmallista, jatkuvaa ja motivoitunutta kehittämistä työprosessissa kokeneen mentorin ohjauksessa reflektiivisesti kokemuksellisuuden ja yhteistoiminnallisuuden tukemana. Mentorilla on kokemusta ohjaajana toimimisesta ja hän hallitsee työkokonaisuuden.

Tutkija esittää seuraavia toimenpidesuosituksia

• Lainsäädännöllisiä ohjaus- ja rahoitusjärjestelyjä on selkeytettävä. Ammatillisen aikuiskoulutuksen ohjausta tapahtuu nykyisin eri viranomaisten toimesta ja lisäksi samankin hallinnon alaisuudessa rahoitusjärjestelyt ovat liian moninaiset. Ohjauksessa- ja rahoituksessa tulisi huomioida tuloksiin perustuvat kannustimet - riittävän isoina.
• Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja laajemminkin ammatillisesta koulutuksesta tulisi muodostaa toisiaan täydentävä kokonaisuus, jossa yhteistyötä rakennetaan työelämän tarpeista lähtien.
• Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset voivat olla koko ammatillisen aikuiskoulutuksen koordinointi- ja kehittämiskeskuksia, jotka toimisivat työelämän sisässä.
• Työssäoppijoita tulee olemaan paljon ja heillä on erilaisia tarpeita. Kokonaisuuden hallitseminen ja laadullisesti sekä sisällöllisesti hyvien työssäoppimispaikkojen etsimistä ja koordinointia on oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä tiivistettävä. Palkattakoon alueellisia tai alakohtaisia työssäoppimispaikkojen etsijöitä ja koordinoijia.
• Työssäoppimisen laadun arviointi on välttämätöntä. Laadulliset kriteerit jäntevöittäisivät toimintaa!
• Työssäoppimisen organisoinnissa ja sisällöllisenä osaajana opettajan tulisi olla säännöllisessä yhteydessä työelämään ja eri työssäoppimisen osapuoliin sekä olla myös itse ”työssäoppijana”.
• Oppilaitosten tulee olla aktiivisia verkostojen muodostajia - henkiset ja fyysiset resurssit tehokkaampaan käyttöön.
• Työpaikalla tapahtuva oppiminen on oltava ohjattua ja ohjaajien määrään ja erityisesti laatuun tulee keskittyä.
• Nuorten ja aikuisten näyttökoejärjestelmät tulee yhdenmukaistaa, tutkintotoimikuntien roolia kehittää yhteisesti ja näytöistä on tehtävä todellisia ”näytön paikkoja”.
• Yhteinen ”sanasto” oppilaitosten ja työelämän kesken ja esimerkiksi työssäoppimispaikka- sekä harjoittelijarekisterit olisi toteutettava.

Lopuksi

Sitran toteamukseen ”Suomen koulutusjärjestelmä on perinpohjaisesti uudistettava, jotta suomalainen yhteiskunta säilyttää asemansa osaamiskilpailussa” tutkija toteaa, että koulutusjärjestelmän uudistamisessa ammatillisessa koulutuksessa on edetty oikeaan suuntaan ja perinpohjaiseen muutokseen ei ole tämän tutkimuksen valossa tarvetta, mutta kehittäminen ei saa pysähtyä.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto