Yliopistologo

PsL Mervi Jehkosen psykologian alaan kuuluva väitöskirja

The role of visual neglect and anosognosias in functional recovery after right hemisphere stroke (Visuaalisen neglectin ja anosognosioiden merkitys aivohalvauspotilaiden kuntoutumisessa)

tarkastetaan 22.2.2002 klo 12 Tampereen yliopiston Paavo Koli-salissa, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Peter W. Halligan (Cardiff University, UK). Kustoksena toimii professori Jari K. Hietanen.

***

Mervi Jehkonen on syntynyt 21.11.1962 Valtimolla. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Valtimon lukiossa vuonna 1981. Jehkonen on suorittanut psykologian lisensiaatin tutkinnon Joensuun yliopistossa vuonna 1995. Hän on toiminut vierailevana tutkijana Roomassa Clinica S. Lucia:ssa vuosina 11/1998- 6/1999. Hän on myös työskennellyt tutkijana Tampereen yliopistossa Psykologian tutkijakoulussa ajalla 9/1999- 12/2000. Nykyisin hän työskentelee vastaavana neuropsykologina Tampereen yliopistollisessa sairaalassa neurologian ja kuntoutustoimen yksikössä, jossa hän on työskennellyt vuodesta 1990 lähtien.

Jehkonen väitöskirja ilmestyy Tampere University Pressin kustantamana, Tampere 2002. ISBN 951-44-5166-X. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 126, Tampereen yliopisto 2002. ISBN 951-44-5167-8 , ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Mervi Jehkonen, 050-355 23 67 (koti), (03) 247 6498(työ), klmeje@uta.fi

TIIVISTELMÄ

Neglect ja anosognosia - aivohalvauksen hämmentävät jälkioireet

Jehkonen osoitti väitöstutkimuksessaan, että aivohalvauksen akuuttivaiheessa keskeisiä kuntoutumista heikentäviä tekijöitä ovat toispuoleinen raajahalvaus, toispuoleinen toimintatilan huomiotta jääminen (neglect) sekä sairauden tiedostamisen vaikeus (anosognosia). Neglect ja anosognosia ovat neuropsykologisia häiriöitä, jotka liittyvät ihmisen tiedonkäsittelyn vaikeuksiin aivohalvauksen jälkeen.

Jehkonen kiinnitti tutkimuksessaan erityistä huomiota neglect-häiriön tarkkaan diagnosoimiseen. Jehkonen suosittelee uuden Behavioural Inattention testin (BIT) käyttämistä neglectin toteamisessa. Suomessa ei ole aiemmin ollut käytössä yhtenäistä tutkimusmenetelmää neglectin diagnosointia varten. BIT-menetelmä on helppokäyttöinen ja sen avulla neglectin akuuttivaiheen diagnosointi voidaan suorittaa vuoteenvieritutkimuksena.

Neglect- tai anosognosiahäiriön esiintyminen heti aivohalvauksen jälkeen heikentää Jehkosen mukaan potilaan kuntoutumista ja pidentää sairaalassaolojaksoa. Perheellinen potilas kotiutui kuitenkin häiriöiden esiintymisestä huolimatta selvästi nopeammin kuin yksinäinen aivohalvauspotilas.

Tutkimus tehtiin Tampereen yliopistollisen sairaalan neurologian ja kuntoutustoimen yksikössä vuosina 1994-98. Tutkimukseen osallistui 57 ensimmäiseen oikean aivopuoliskon infarktiin sairastunutta potilasta, jotka tutkittiin sairastumisen alkuvaiheessa sekä 3, 6 ja 12 kuukauden kuluttua sairastumisesta. Potilaille suoritettiin laaja neuropsykologinen tutkimus, aivojen magneettikuvaus ja neurologinen tutkimus.

Neglect - vasen puoli hukassa

Neglectillä tarkoitetaan potilaan kyvyttömyyttä havaita vaurion (tässä oikean aivopuoliskon infarkti) vastakkaiselta eli vasemmalta puolelta tulevaa informaatiota, vaikka hänen aistitoimintonsa ovat muutoin kunnossa. Potilas käyttäytyy ikään kuin hänellä ei olisi vasenta puolta olemassakaan. Hän ei pese vartalonsa vasenta puolta tai pue vaatteita vasempaan jalkaan tai käteen. Lehdestä hän jättää vasemman puolen lukematta. Liikkuessaan potilas törmäilee vasemmalla puolella oleviin ovenpieliin tai huonekaluihin. Numeroiden näppäily pankkiautomaatilla tai puhelimessa ei onnistu, koska vasen puoli jää huomiotta. Jehkosen tutkittavista noin 40 prosentilla esiintyi neglect-häiriö. Suomessa vuosittain sairastuvista 15 000 aivohalvauspotilaasta karkeasti arvioiden noin 2000 - 3000 potilaalla on akuuttivaiheessa neglect-häiriö.

Anosognosia - vaikeus tiedostaa sairautta

Anosognosia tarkoittaa vaikeutta tiedostaa omaa sairauttaan. Se voi liittyä joko sairauteen, kuten aivohalvaukseen, tai tiettyyn sairauden aiheuttamaan häiriöön, kuten raajahalvaukseen tai neglectiin. Potilas ei ymmärrä, miksi hänen täytyy olla sairaalassa saati että tietäisi, mikä häntä vaivaa. Hän voi olla täysin tietämätön esimerkiksi jalkansa halvaantumisesta ja aiheuttaa käytännön vaaratilanteita yrittäessään lähteä kävelemään. Yli kolmasosalla Jehkosen tutkittavista esiintyi sairauden tai sen aiheuttamien oireiden tiedostamisen vaikeutta.

Neuropsykologiset häiriöt heikentävät kuntoutumisennustetta

Sairauden alkuvaiheessa todettu neglect-häiriö tai sairauden tiedostamisen vaikeus ennakoivat heikompaa kuntoutumista. Osalla potilaista oireet voivat korjaantua itsestään, mutta useampi heikkoa toimintakykyä ennustava häiriö yhtäaikaisesti (vaikea raajahalvaus, neglect, anosognosia) heikentää potilaan kuntoutumisennustetta. Näistä häiriöistä kärsiville potilaille on aina järjestettävä tarvittava kuntoutus ja neuropsykologiset kontrollitutkimukset.

Omaisia ja hoitohenkilökuntaa on informoitava neuropsykologisista erityishäiriöistä jo sairauden akuutissa vaiheessa, jotta he osaisivat kuntouttaa potilasta myös arkipäivän toiminnoissa heti alusta lähtien. Potilasta ei kuitenkaan saa jättää yksin omaisen hoidettavaksi. Aivohalvauspotilas tarvitsee lähes poikkeuksetta moniammatillista (neuropsykologi, fysioterapeutti, toimintaterapeutti) kuntoutusta, jota hänellä on oikeus saada.

Neglect lisää lieväasteisenakin onnettomuusalttiutta esimerkiksi liikenteessä ja muissa tarkkuutta vaativissa työsuorituksissa, joten myös riittävän pitkäaikainen seuranta akuuttivaiheessa ilmenneen neglect-häiriön jälkeen on välttämätöntä.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto