Yliopistologo

KM Anne Konun kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja

Oppilaiden hyvinvointi koulussa

tarkastetaan 5.10.2002 klo 12.00 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on PhD Bengt Lindström (Nordiska Hälsovårdshögskolan). Kustoksena toimii professori Arja Rimpelä.

***

Anne Konu on syntynyt Kalajoella ja hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Lassinkallion iltalinjalla Oulussa vuonna 1975. Hän on suorittanut kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Oulun yliopistossa vuonna 1989.

Konun väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 887, Tampereen yliopisto, Tampere 2002. ISBN 951-44-5444-8, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 202, Tampereen yliopisto 2002. ISBN 951-44-5445-6, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Anne Konu, 050-337 5892 (työ), anne.konu@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Tutkimuksen tavoitteena on ollut selkiyttää kouluhyvinvoinnista käytävää keskustelua sekä tuottaa väline kouluhyvinvoinnin arviointiin. Hyvinvointi on määritelty Allardtin sosiologisen hyvinvointimallin pohjalta. Sosiologisen, kasvatustieteellisen, psykologisen ja terveyden edistämisen kirjallisuuden sekä esiselvityksen perusteella on laadittu käsitteellinen koulun hyvinvointimalli. Siinä hyvinvointi, kasvatus ja opetus sekä oppiminen on yhdistetty toisiinsa. Hyvinvointiin koulussa vaikuttavat myös oppilaiden kodit sekä muu ympäröivä yhteisö. Itse hyvinvointi on jaettu neljään osa-alueeseen: koulun olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensätoteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. Koulun olosuhteet käsittävät niin fyysiset olot koulussa kuin opetuksen organisoinnin ja oppilaille tarjottavat palvelutkin. Sosiaaliset suhteet käsittelevät kaverisuhteita koulussa, opettaja-oppilassuhteita ja kiusaamista. Itsensätoteuttaminen nähdään oppilaan mahdollisuutena opiskella omien kykyjensä ja taitojensa mukaan niin sisällöllisesti kuin ajallisestikin palautetta, kannustusta ja rohkaisua saaden. Terveydentilaa tarkastellaan lähinnä psykosomaattisina oireina ja flunssina, joiden katsotaan kuvastavan myös yksilön ja ympäristön vuorovaikutusta.

Tutkimuksen empiirisessä osassa käytettiin Kouluterveyskyselyn aineistoa vuosilta 1998, 1999 ja 2000. Tutkimuksen vastaajat olivat peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisia (14-16 -vuotiaita). Kouluun liittyvät tekijät selittivät viidenneksen oppilaiden yleisen subjektiivisen hyvinvoinnin vaihtelusta, joka mitattiin soveltaen Raitasalon muokkaamaa Beckin 13-osioista mielialakyselyä. Merkittävimpinä koulun osa-alueina nousivat esille itsensätoteuttamisen mahdollisuudet sekä sosiaaliset suhteet. Käsitteellisen mallin ja empiirisen tarkastelun perusteella valittiin kysymykset edustamaan neljää hyvinvoinnin osa-aluetta koulun hyvinvointimallissa. Tilastollisessa tarkastelussa mallin todettiin sopivan hyvin empiriaan. Yksilötasolla pojat kokivat koulun olosuhteet hiukan paremmiksi ja terveydentilansa selvästi paremmaksi kuin tytöt. Tytöt puolestaan kokivat sosiaaliset suhteet ja itsensätoteuttamisen mahdollisuudet poikia paremmiksi.

Tutkimuksen päätuloksena tuotettiin käsitteellinen koulun hyvinvointimalli, jonka sopivuus käytäntöön varmistettiin. Mallia voidaan käyttää kouluhyvinvoinnin arvioimiseen joko oppilasjoukoissa tai kokonaisissa kouluissa. Malli sopinee myös toimintatutkimuksen tai intervention prosessityökaluksi ja arvioinnin välineeksi. Jatkossa tutkimusta voisi laajentaa opetuksen ja kasvatuksen suuntaan. Erilaisten opetustyylien ja -menetelmien yhteydet samanaikaisesti sekä hyvinvointiin että oppimiseen olisi hyödyllistä selvittää.


Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto