Yliopistologo

KL Kari Kivisen kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja

Assessing motivation and the use of learning strategies by secondary students in three international schools (Kolmen kansainvälisen koulun lukiolaisten motivaation ja opiskelustrategioiden arviointi)

tarkastetaan 31.1.2003 klo 12 Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna.

Vastaväittäjinä ovat professori Sanna Järvelä (Oulun yliopisto) ja rehtori Timo Luopajärvi (Helsingin ammattikorkeakoulu). Kustoksena toimii professori Pekka Ruohotie.

***

Kari Kivinen on syntynyt 05.09.1961 Hämeenlinnassa ja hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Hämeenlinnan lyseossa vuonna 1980. Hän on suorittanut kasvatustieteiden lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa vuonna 2000.

Kivisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 907, Tampereen yliopisto, Tampere 2003. ISBN 951-44-5555-X, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 226, Tampereen yliopisto 2003. ISBN 951-44-5556-8, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Kari Kivinen, +352 228 446 (koti), +352 43 20 82 259 (työ), kari.kivinen@education.lu

LEHDISTÖTIEDOTE

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaisia motivaationaalisia ja tahdonalaisia itsesäätelystrategioita lukiolaiset käyttävät? Onko strategioissa eroja kolmen eri kansainvälisen koulun oppilailla? Mitä strategioita lukiolaiset käyttävät saavuttaakseen asettamansa tavotteet? Käytetäänkö matematiikan ja äidinkielen oppimisessa erilaisia strategioita?
Millaisia yhteyksiä on oppimismotivaation ja tahdonalaisten itsesäätelyvalmiuksien välillä?

Tutkimukseen osallistui 198 lukiolaista Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta, Helsingin saksalaisesta koulusta sekä Luxemburgin Eurooppa-koulusta vuosien 1998 -1999 aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin pääasiassa Paul Pintrichin kehittämää MSLQ-lomakekyselyä, joka analysoitiin tilastollisin menetelmin. Lisäksi käytettiin erillistä tahdonalaisia itsesäätelyjärjestelmiä mittaavaa kyselyä. Aineiston keruuseen liittyi myös pieni vapaamuotoinen kirjoitelma siitä, miten oppilaat valmistautuvat seuraavan päivän kokeeseen.

Tutkimukseen osallistuneilla englantilaisilla, ranskalaisilla, saksalaisilla, ja suomalaisilla lukiolaisilla on paljon yhteistä. Kieliryhmien ja koulujen väliset erot ovat pieniä. Sen sijaan yksittäisten opiskelijoiden motivaatiossa ja itsesäätelytaidoissa on huomattavia eroja.

Taitaviksi oppimisen itsesäätelijöiksi voidaan luonnehtia opiskelijoita, jotka ovat sisäisesti motivoituneita, työtään ja tehtäviään arvostavia, ja jotka käyttävät monipuolisesti erilaisiin tilanteisiin sopivia oppimistrategioita.

Tutkimukseen osallistuneet tytöt olivat motivoituneempia opiskelijoita kuin pojat. He käyttivät poikia enemmän erilaisia opiskelustrategioita, mikä heijastui myös poikia selvästi parempana koulumenestyksenä. Tutkimukseen osallistuneista lukiolaisista löytyi myös 7 poikaa, jotka olivat valinneet itselleen strategioita, jotka tähtäävät opinnoissa alisuoriutumiseen.

Opiskeluun liittyvät tehokkuususkomukset (oppijan oma tulkinta siitä, miten kykenevä hän on organisoimaan ja toteuttamaan toimia, jotka ovat välttämättömiä spesifisestä tehtävästä suoriutumiselle) olivat selkeästi yhteydessä opintomenestykseen. Oppilaat, jotka uskoivat itse omiin mahdollisuuksiinsa ja kykyhinsä, menestyivät.

Tutkimuksessa testattiin tahdonalaisia itsesäätelyjärjestelmiä kartoittavaa lomakekyselyä. Tahdonalaisia itsesäätelyjärjestelmiä on vaikea mitata, ja yksi tutkimuksen tuloksista on se, ettei lomakekysely ole ehkä paras tiedonhankkimistapa. Mittarilla pystyttiin kuitenkin identifioimaan kolme strategiafaktoria: keskittymistä kontrolloivat strategiat, itse-ohjausstrategiat ja itse-auttamisstrategiat.

Vapaamuotoinen kirjoitelma analysoitiin sisältöanalyyttisesti. Suurin osa (88 %) tutkimukseen osallistuneista lukiolaisista käytti metakognitiivisia strategioita kontrolloidakseen tai säädelläkseen tarkkaavaisuuttaan, motivaatiotaan tai käyttäytymistään. Monet (69 %) lukiolaiset käyttivät resurssienhallintastrategioita, jotka auttavat oppijaa kontrolloimaan saatavilla olevia resursseja (aikaa, ponnisteluja ja ulkopuolista apua) selviytyäkseen tehtävistä. Noin puolet opiskelijoista kertoi säätelevänsä omaa motivaatiotasoaan erilaisin keinoin. Noin 40 % lukiolaisista käytti kognitiivisia opiskelustrategioita ja kolmannes opiskelijoista sääteli tunnetilojansa (esim. rauhoitu, ota rennosti) valmistautuessaan kokeeseen.

Oppimistrategioiden käyttö on selkeästi yhteydessä tehtävään ja tilanteeseen. Matematiikan ja äidinkielen opiskelussa käytetetään jossain määrin erilaisia strategioita. Kaikki tutkimukseen osallistuneet opiskelijat saivat halutessaan palautetta omasta profiilistaan. Hämmästyttävän monet nuoret yllättyivät omasta tuloksestaan. He eivät tuntuneet tuntevan itseään oppijoina kovinkaan tarkasti, ja monella tuntui olevan jossain määrin väärä ja yksipuolinen käsitys itsestään opiskelijoina.

Itsesäätelytaitoja voidaan oppia ja niitä voidaan opettaa. Niiden hallitsemisesta on opiskelijoille kiistatonta hyötyä. Erityisesti erityisoppilaille näiden taitojen tiedostamisesta ja hallinnasta olisi apua. Tutkimuksen ja käytännön välillä on tällä hetkellä kuitenkin ammottava aukko. Koululaitos on vähitellen siirtymässä opettamisesta oppimiseen. Opettajat ovat tiedostaneet oppilaiden yksilölliset tarpeet ja heille laaditaan oppilaiskohtaisia tavoitteita ja opetusta eriytetään muutenkin kiitettävästi. Tämän ohella tulisi kiinnittää huomiota myös oppimisen oppimiseen. Tämä alue on jäänyt valitettavasti vähemmälle huomiolle.

Opiskelijan tulisi tulla tietoiseksi omasta motivaatiostaan sekä omasta kognitiivisesta toiminnastaan. Olisi tarpeellista kehittää helppokäyttöinen mittari, jota sekä opettajat sekä oppilaat voisivat käyttää halutessaan oppia tuntemaan paremmin oman profiilinsa. Toisaalta koululaitoksen tulisi tarjota opiskelijoille malleja itseäätelystä ja antaa heille mahdollisuuksia erilaisten oppimisstrategioden soveltamiseen käytännössä.


[laskuri] käyntiä 07.01.2003 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto