Yliopistologo

FM Riitta Jaatisen vieraan kielen opetuksen alaan kuuluva väitöskirja

Vieras kieli oman tarinan kieleksi - Autobiografinen refleksiivinen lähestymistapa vieraan kielen oppimisessa ja opettamisessa

tarkastetaan 22.2.2003 klo 12 Tampereen yliopiston Paavo Koli-salissa, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori (emerita) Irma Huttunen (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii professori Viljo Kohonen.

***

Riitta Jaatinen toimii tällä hetkellä Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kielten yliopettajana sekä vastaa Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksella englannin aineenopettajien lisäkoulutuksen ainedidaktisesta opetuksesta.

Jaatisen väitöskirja ilmestyy Tampere University Pressin kustantamana, Tampere 2003. ISBN 951-44-5576-2. ISBN 951-44-5601-7, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 230, Tampereen yliopisto 2003. ISBN 951-44-5578-9, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Riitta Jaatinen, (03) 212 9077 (koti), 050-3579737, (03) 215 6915 (työ), riitta.jaatinen@piramk.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Tutkimus esittelee vieraan kielen oppimisen ja opettamisen uudesta, ihmiskeskeisemmästä ja sisällöllisemmästä näkökulmasta käsin. Pyrkimyksenä on ymmärtää, mitä holistinen ihmiskäsitys ja sen ehdot täyttävä tutkiminen ja opettaminen ovat. Opetustyön lähtökohtana on autobiografinen refleksiivinen näkemys ihmisestä oppijana, jolloin vieraan kielen oppiminen ja opettaminen nähdään koko ihmistä ja hänen historiaansa koskettavana ilmiönä.

Tutkimuksessa suunnitellaan ja toteutetaan opetusta edellä määritellystä näkemyksestä käsin tutkimalla ja kuvaamalla vieraan kielen opetuksessa syntyviä merkityksiä ja niiden yhteyksiä konkreettisiin ilmiöihin. Tutkimuksella kysytään, mitä holistiselle ihmiskäsitykselle perustuva vieraan kielen oppiminen ja opettaminen voivat olla, miten niitä voi tieteellisesti tutkia ja kuvata, millainen toiminta ja oleminen edistää ja millainen estää tälle näkemykselle perustuvaa oppimista ja opettamista sekä millaisena toiminta näyttäytyy opettajan ja opiskelijoitten kokemuksissa.

Tutkimuksen metodologia on fenomenologinen ja hermeneuttinen. Vieraan kielen oppimista ja opettamista tutkitaan tutkittavan ilmiön sisältä käsin ja siinä mukana olevana. Liikkeelle lähdetään ihmiskäsityksen tutkimisesta ja edetään kysymyksiä asettamalla, aineistoa tematisoimalla ja vertaamalla sitä ennalta ja tutkimuksen aikana asetettuihin kysymyksiin. Tarkoituksena on siten tutkimuksellisesti luoda ja tutkia merkitysrakenteita, joista käsin sekä yksittäisten opiskelijoitten että opettajan ja koko opiskeluryhmän toimintaa (vieraan kielen oppimista ja opettamista) voidaan jälkikäteen ymmärtää ja arvioida. Tutkimuksessa pyritään luomaan ja kehittämään sellaisia toiminta- ja tutkimistapoja, jotka olisivat mahdollisia myös muille opettajille opetuksessaan. Tutkimisen ja opettamisen rinnastamisen tavoitteena on osoittaa niiden ja niihin kohdistuvan tutkimistoiminnan yhteinen perusta. Tutkimuksessa etsitään oppimistoiminnan muotoja ja niille annettavia merkityksiä, jotka mahdollistaisivat vieraan kielen opetuksen jatkuvan ja samalla aina uuden, ainutkertaisen menetelmällisen kehittämisen.

Autobiografinen on tutkimuksessa läsnä monin tavoin. Oppimisessa ja opettamisessa se kuvaa kieltä ja ammatillisia sisältöjä omakohtaistavan oppiaineksen ja tutkimisessa tutkimusaineiston ominaislaatua. Myös vieraan kielen opetuksen ja oppimisen työmuoto, tutkimuksessa tutkimusmetodi on autobiografinen. Autobiografiseen työskentelyyn kuuluu tässä koetun, eletyn ja opitun pohdintaa ja arviointia, joka on aina omaa itseä ja itsen maailmasuhdetta muuttavaa, siis refleksiivistä. Autobiografinen ja refleksiivinen ovat tutkimuksessa toisaalta ilmiöitä jäsentäviä käsitteitä, toisaalta ilmiöiden ja tapahtumien laatuja.

Tutkimuksen keskeisin tulos on tutkimuksella perusteltu mahdollisuus nähdä vieraan kielen oppiminen ja opettaminen autobiografis-refleksiivisesti toteutettavissa olevana prosessina. Tutkimuksessa kuvataan konkreettisesti yksi vieraan kielen opintojakso, jossa kielen ja kohtaamisen taitoja opiskellaan sisältö-, toiminta- ja kokemuslähtöisesti. Kieli ohjaa ja auttaa näkemään yhteiskunnan, kulttuurin ja maailman tietyllä tavalla, jo etukäteen jäsennettynä, annettuna. Opetuksessa pyritään tämän jäsentämistavan tiedostamiseen ja sen ymmärtämiseen, että jäsentämistapaa voi myös muuttaa. Vieraan kielen oppiminen ja opettamisen määrittyy opetukseen osallistuvien välisenä dialogina, jossa he kohtaavat ja tulkitsevat kokemuksiaan, uskomuksiaan ja arvojaan ja todellisuutta samalla muuttaen sitä. Näin toiminnalla pyritään kehittämään sekä opettajan että opiskelijoitten refleksiivisyyttä, itseohjautuvuutta, valintojen tekemisen taitoa sekä kykyä kohdata ja kuunnella itseä ja toista. Dialogisen toiminnan tuloksena vieras kieli omakohtaistuu ja oppimisen mielekkyys lisääntyy.

Holistisen ihmiskäsityksen mukaisesti tutkimuksessa pyritään kielen käsitteisiin sidottua tietämistä syvällisempään tietämiseen, koko ihmisen parempaan ymmärtämiseen. Tutkimus laajennetaan koskemaan koko ihmistä. Siinä kuvataan ja tutkitaan vieraan kielen oppimista ihmisyksilön koko historian ja elämän kokonaisuudessa sekä kysytään, mistä hyvä vieraan kielen oppiminen syntyy. Tutkimuksessa kehitetään vieraan kielen opettamisen lähestymistapaa, jolla opettaja voisi ohjata opiskelijoitten muuttuvia oppimis- ja elämäntilanteita, erityisesti sellaisia, joissa käsitystä itsestä on sekä mahdollista että joskus välttämätöntäkin muuttaa. Tätä muutosta pyritään suuntaamaan siten, että myös opiskelijoitten kyky ohjata itse omaa elämäänsä kehittyy. Oman tarinan kertominen, muisteleminen ja muistojen työstäminen ovat tässä pedagogisia työmuotoja.

Autobiografisen refleksiivisen lähestymistavan mukaiseen ajatteluun kuuluu olennaisena osana avoimuus tulevaisuudelle, jatkuva tutkiminen ja kokeileminen. Siihen kuuluu myös sen kysyminen, mitä ja millaista autobiografinen refleksiivinen toiminta ja oleminen ovat ja voisivat olla. Tutkimuksen keskeisenä tarkoituksena on nostaa kysymyksiä ja lähtökohtia keskustelulle siitä, miten opetukseen osallistuvat voisivat tulla otetuiksi opiskelutilanteissa mukaan kokonaisina ihmisinä, ei vain tiedollisina tai vain opiskelijan roolissaan ja miten vieras kieli voisi oppimisessa ja opettamisessa olla lähempänä oikeaa, aitoa merkitysten viestintää ja ihmisten kohtaamista. Vaikka näihin kysymyksiin löydettiin tässä kuvatussa opetus­tutkimusprosessissa toimivat vastaukset, tämäkin tutkimus jättää ne edelleen avoimiksi, jatkuvasti uudelleen kysyttäviksi.


[laskuri] käyntiä 13.02.2003 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto