Yliopistologo

KM Vesa Korhosen kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja

Oppijana verkossa -Aikuisopiskelijan oppimiseen suuntautuminen ja oppimiskokemukset verkkopohjaisessa oppimisympäristössä (As a learner in network -Adult learners' approach to learning and learning experiences in web-based learning environment)

tarkastetaan 16.5.2003 klo 12 Tampereen yliopiston Paavo Koli-salissa, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Päivi Atjonen (Joensuun yliopisto). Kustoksena toimii professori Annikki Järvinen.

***

Vesa Korhonen on syntynyt Mäntsälässä ja hän on valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta. Hän on toiminut kasvatustieteen yliassistenttina vuodesta 2001 alkaen.

Korhosen väitöskirja ilmestyy Tampere University Pressin kustantamana, Tampere 2003. ISBN 951-44-5655-6. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 248, Tampereen yliopisto 2003. ISBN 951-44-5658-0, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Vesa Korhonen, (03) 215 6860 (työ), vesa.a.korhonen@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Tutkimuksessa on seurattu noin vuoden mittaisen opiskeluperiodin aikana aikuisopiskelijoiden oppimista verkkopohjaisessa oppimisympäristössä. Päätutkimusjoukkona ovat olleet avoimen yliopiston hoitotieteen verkko-opintojen kokonaisuuden suorittaneet 23 aikuisopiskelijaa. Seuranta-aineistoa koottiin verkko-opintojen aikana laadullisena tekstiaineistona, johon kuuluivat opiskelijoiden kirjoittamat esseetehtävät ja oppimispäiväkirjat. Lisäksi kerättiin määrällistä kyselyaineistoa mainituilta verkko-opiskelijoilta ja perinteisin menetelmin hoitotiedettä opiskelevilta tiedekunnan pääaineopiskelijoilta erilaisten oppimisympäristöjen vertailua varten.

Tutkimuksen pääkohteena ollut verkkopohjainen oppimisympäristö koostui vaihtelevasti sekä perinteisestä kasvokkain tapahtuvasta ohjatusta pienryhmä-
työskentelystä että verkossa tapahtuvasta tiedon jakamisesta ja vuorovaikutuksesta. Oppimisympäristö oli luonteeltaan myös oppijan omaa tavoitteellisuutta ja oppimisen itsearviointia korostava. Oppimisen tarkastelun lähtökohtana on ollut, että aikuisopiskelijat on ymmärretty tietämystään aktiivisesti rakentavina tavoitteellisina ja tietoisina elinikäisinä oppijoina.

Tutkimuksen laadullinen osuus perustui soveltaen grounded theory ­analyysiin. Grounded theory on aineistolähtöinen teorian tuottamiseen tähtäävä menetelmä. Laadullisessa analyysissa nousi esille kaksi kontekstuaalista oppimiseen orientoitumisen muotoa verkkopohjaisessa oppimisympäristössä: merkityksellinen ja sopeuttava oppiminen. Merkityksellisen oppimisen orientaatiomallissa oppiminen on oppijan omaa merkityshakuista ja omaehtoisesti säädeltyä toimintaa oppimisympäristössä. Oppimisen metakognitiiviset valmiudet eli oppimaan oppimisen taidot kehittyvät aktiivisen reflektion tuloksena. Oppija pyrkii rakentamaan merkityksiä yksin tai yhdessä muiden oppijoiden kanssa sekä pystyy monipuolisesti tunnistamaan ja arvioimaan myös omia käsityksiään ja oppimisprosessejaan. Sopeuttavassa orientaatiomallissa oppijan toiminta ja suoriutuminen eli tehtävien tekeminen ja loppuunsaattaminen sekä toiminta oppimistilanteissa nousevat pääasiaksi. Oppimisen henkilökohtainen merkityshakuisuus sekä oman oppimisen reflektointi jäävät sivummalle. Oppijat kokivat oppimisympäristön haasteellisena, tai elämäntilanteet asettivat monia oppimisen kanssa kilpailevia haasteita, jotka mukauttivat oppijaa toimimaan ympäristön ehdoilla ja suoriutumaan oppimisympäristön asettamista vaatimuksista. Määrällinen vertailuaineisto osoitti, että verkkopohjainen oppimisympäristö osoittautui toteuttamismuotoineen suotuisammin merkityksellistä oppimista tukevaksi.

Oppijan kontekstuaalista orientoitumista kuvaavat orientaatiomallit ovat uudenlainen tapa kuvata oppijan oppimiseen suuntautumista tietyssä oppimisympäristössä. Aiemmin oppijan orientaatiorakenteen erilaisissa oppimisen konteksteissa tai opiskelu-uran aikana on oletettu olevan suhteellisen pysyvän tai hitaasti kehittyvän. Tämän tutkimuksen perusteella orientaatiot, sekä yleisorientaatiot että kontekstuaaliset orientaatiot, näyttäisivät olevan muuntuvampia ja kehittyvämpiä kuin aiemmissa tutkimuksissa on ehkä oletettu. Myös saman alan opiskelijoilla on tutkimuksen tulosten perusteella selkeitä orientaatioeroja. Oppijan muodostamat havainnot oppimisympäristössä vaikuttavista erilaisista kontekstuaalisista tekijöistä (mm. pienryhmät, opetuksen ja oppimisen organisoinnin muodot, tiedon soveltamismahdollisuudet) vaikuttavat, millainen oppijan orientaatiomalli nousee oppimisympäristössä hallitsevaksi.

Tutkimuksessa on pyritty kokonaisuutena nostamaan esille monia sellaisia näkökulmia, joiden ymmärtäminen tieto- ja viestintätekniikkaan tukeutuvissa oppimisympäristöissä on tärkeätä. Tärkeää kontekstuaalisen orientoitumisen tarkastelussa on tuoda näkyväksi oppimisen kehityksen suuntaa ja oppimisympäristön monikontekstuaalisuutta. Tutkimuksen havainnoilla ja tuloksilla on myös yleisempää merkitystä kehitettäessä oppimisympäristöjä esimerkiksi aikuisten oppijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden tarpeisiin sekä kehitettäessä merkityksellistä oppimista tukevaa ohjausta ja vuorovaikutusta.


[laskuri] käyntiä 05.05.2003 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto