Yliopistologo

FL Petri Kuokkasen yleisen historian alaan kuuluva väitöskirja

Prophets of Decline: The Global Histories of Brooks Adams, Oswald Spengler and Arnold Toynbee in the United States 1896-1961 (Perikadon profeetat: Brooks Adamsin, Oswald Spenglerin ja Arnold Toynbeen globaaliset historiat Yhdysvalloissa 1896-1961)

tarkastetaan 17.5.2003 klo 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa A1, Kalevantie 4, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Robert Bannister (Swarthmore College, USA). Kustoksena toimii akatemiaprofessori Marjatta Hietala.

***

Petri Kuokkanen on syntynyt Tampereella. Hän valmistui filosofian lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta. Hän on työskennellyt Yhdysvaltain kansallisarkistossa (Washington D.C.) tutkijana vuonna 1990, Renvall instituuttissa (Helsingin yliopisto), ulkoeuroppalaisten maiden historian assistenttina vuonna 1991. Tampereen yliopistossa tutkimustipendiaattina vuonna 1995, Kansalliarkistossa tutkijana vuonna 1999 sekä Porvarillisen työn arkistossa tutkijana vuonna 2000.

Kuokkasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 924, Tampereen yliopisto, Tampere 2003. ISBN 951-44-5642-4, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 244, Tampereen yliopisto 2003. ISBN 951-44-5643-2, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Petri Kuokkanen, (03) 222 5104 (koti), 050-361 2087 (työ), petri. kuokkanen@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Tutkimuksen kohteena on kolmen maailmanhistorian perusrakennetta käsitellen metahistorijoitsijan Yhdysvalloissa saama vastaanotto. Amerikkalaisen Brooks Adamsin pääteos The Law of Civilization and Decay ilmestyi 1896, saksalaisen Oswald Spenglerin Der Untergang des Abendlandes 1918-22(engl. The Decline of the West I-II 1926-28) ja englantilaisen Arnold J.Toynbeen 12-osainen A Study of History 1933-61. Tutkimus perustuu laajaan aikalaiskirjallisuuteen, erityisesti käsiteltävistä teoksista johtavisssa tieteellisissä ja kulttuurilehdissä julkaistuihin arviointeihin.

Työ jakautuu yhdeksään päälukuun jossa esitellään kunkin globaaalihistorijoitsijan teoriat sekä aikalaisreseption avulla selvitetään em. historianfilosofien vaikutusta Yhdysvaltalaisen liberaalin eliitin tulkintaan Amerikan roolista maailmanhistoriassa. Tutkimus osoittaa, yleisellä tasolla, että aina Puritaanien maailmanreformaation ajatuksesta Francis Fukuyaman ”Historian loppu”- teoriaan saakka globaalista historiaa koskevilla teorioilla on ollut suurempi merkitys Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Yhdysvaltain poliittisen eliitin piirissä erityisesti debatilla ”sivilisaatio-käsitteen sisällöstä on ollut keskeinen sija Amerikan maailmanpoliittisen roolin hahmottamisessa. Yhdysvaltain liberaalien näkökannan mukaan Valistuksen aatteisiin perustuva ”nykyaikaistuminen” tuli suorittaa Yhdysvaltain johdolla ja ”Amerikkalaisen sivilisaation” periaatteet vallitseviksi koko maailmassa.

Aihe on tutkimuksen ­ ja nykyisen maailmantilanteen—ymmärtämisen kannalta ajankohtainen. Yhdysvalloissa on syntynyt laaja maailmanhistoriaa kokonaisuutena käsittelevä ”globaalisen historian koulukunta.” Tämä oppiala on noussut ”yleisen historian” erääksi merkittävimmäksi osa-alueeksi. (Globaalinen historia pohtii senkaltaisia kysymyksiä, kuin mitkä olivat maailmanhistorian yhdistävät teemat?—johtiko kadonneiden sivilisaatioiden tuhoon valloittajien sotakoneet, vai heidän mukanaan tuomansa mikrobit?—johtavatko suuriksi uskonnoiksi muodostuneet aatteet sivilisaatioprosessia?... etc.) Väitöskirja selvittää osin Adamsin, Spenglerin ja Toynbeen osuutta globaalisen historian oppialan syntyyn Yhdysvalloissa.

Brooks Adamsin (1848-1927) merkitys globaalisen historian ja globalisaatioteorian pioneerina on jäänyt hänen kuuluisamman historijaveljensä Henryn varjoon. Brooks Adams, Bostonilainen patriisi ja presidentti Theodore Rooseveltin taustavaikuttaja hahmotteli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Yhdysvaltain maailmanvallan ympärille luotavaa maailmanjärjestystä: korporaatioiden ja kovan tieteen hallitsemaa maailmaa, vapaakauppaa, sekä arvoista ja ympäristöstä riippumatonta hallintotapaa, joka on eksakti ja tehokas.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ”sivilisaatio” ja ”kulttuuri” käsitteiden uudelleenarviointi oli maailmanhistorian kirjoituksessa sen keskeisin teema. Tutkimus osoittaa myös, ensi kertaa transatalanttisessa kontekstissa, että Oswald Spenglerin Europassa 1919 kohua herättänyt Länsimaiden perikato saavutti myös Yhdysvalloissa 1920-luvun ”Jazz-kaudella” New Yorkin älymystön piirissä suorastaan kulttimaineen— New Yorkin lehdistössä Spenglerin uhkaava preussilainen hahmo oli kuin modernin aikakauden Cato, joka lupasi tuhoa amerikkalaistyyliselle massakulttuurille. Mutta 1930-luvun poliittisessa ympäristössä Yhdysvaltain johtavat liberaalit leimasivat Spenglerin yksimielisesti fasismin profeetaksi.

Toisen maailmansodan jälkeen merkittävä englantilainen historiantutkija ja kansainvälisen politiikan vaikuttajan Arnold Toynbeen laaja uskonnollissävyinen sivilisaatiohistoria sekä Toynbee henkilönä nousi maineeseen ja asemaan, jota kenelläkään historioitsijalla Yhdysvalloissa ei ole ollut. Tutkimus osoittaa, että tämän ”Toynbee-ilmiön” taustana oli toisaalta kylmän sodan alkuvaiheen uhkaava tilanne ja toisaalta Timen ja Lifen mahtavan kustantajan Henry L. Lucen innostus Toynbeeen selitykseen maailmanhistoriasta spirituaalisena prosessina—eli Lucen luentana Toynbeen teoriasta Amerikasta ”kristillisen sivilisaation” esitaistelijana. Arvostetun The Survey of International Affairs-julkaisun päätoimittajan Toynbeen vihamieliset lausunnot Yhdysvaltain ylimielisestä roolista maailmanpolitiikassa 1950-luvulla käänsivät kuitenkin amerikkalaisten uusliberaalien mielipiteet Toynbeetä vastaan. Tutkimus näyttää myös, että Toynbee on oppilaansa Chicagon yliopiston professori William McNeillin koulukunnan kautta keskeinen globaalisen historian oppi-isä.


[laskuri] käyntiä 05.05.2003 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto