Yliopistologo

YTM Ulla Ashornin sosiaali- ja terveyspolitiikan alaan kuuluva väitöskirja

Child health-seeking in Lungwena, Malawi (Lasten hoitoon hakeutuminen Lungwenassa, Malawissa)

tarkastetaan 16.5.2003 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Juha Partanen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Juhani Lehto.

***

Ulla Ashorn valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta. Hän työskentelee Terveydenhuoltotutkimuksen tutkimusohjelman koordinaattorina Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella.

Ashornin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 932, Tampereen yliopisto, Tampere 2003. ISBN 951-44-5674-2, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 255, Tampereen yliopisto 2003. ISBN 951-44-5675-0, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Ulla Ashorn, (03) 215 8480 (työ), ulla.ashorn@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Kehitysmaiden lasten terveys on pysynyt kehnona lukuisista viime vuosikymmenien aikana toteutetuista terveysohjelmista huolimatta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli täydentää lasten terveydentilaa koskevaa tutkimustietoa hoitoonhakeutumiskäytäntöjä tarkastelemalla.

Tutkimuksen kenttäaineisto on kerätty maaseutuolosuhteissa Malawissa, itäisessä Afrikassa. Maa on eräs maailman köyhimpiä. Lasten huonoa terveydentilaa kuvaa lähes maailman korkeimmaksi arvioitu lapsikuolleisuus. Terveyspalvelujen tarjonta Malawissa on monipuolista: Sairastuessaan ihmiset voivat valita, käyttävätkö paikallisten parantajia vai länsimaisen lääketieteen palveluja. Samoin yleisesti on saatavana sekä paikallisia että kaupallisesti valmistettuja lääkevalmisteita.

Keräsin erilaisia haastatteluaineistoja maaseutuolosuhteissa Lungwena-nimisellä paikkakunnalla. Aineistojen avulla kuvailin äitien sairastuneiden lasten hoitoon liittyviä käsityksiä, tietoa ja prioriteetteja. Lisäksi analysioin mahdollisia yhteyksiä erilaisten hoitokäytäntöjen ja lapsikuolleisuuden välillä.

Kenttäaineiston perusteella raportoimani keskeinen tulos on, että äitien haastatteluissa ei ole nähtävissä vastakkainasettelua paikallisten ja länsimaisten biolääketieteellisten hoitojen välillä. Päällimmäiseksi haastatteluaineistoisssa nousee epävarmuus: Useimmat äidit kertoivat, että he eivät yleensä tiedä, miten ehkäistä lasten sairauksia. He eivät myöskään usein tiedä, mikä sairaus heidän lapsellaan on ja miten lasta pitäisi hoitaa. Lisäksi he painottivat materiaalisten resurssiensa niukkuutta. Silti äidit pyrkivät aktiivisesti hakemaan hoitoja sairastuneille lapsilleen. Äitien näkökulmasta katsottuna hoitovaihtoehtojen kirjo onkin resurssi, mistä he valitsevat tilanteen mukaan.

Länsimaisen lääketieteen kriteereillä arvioituna äitien lasten sairauksia koskeva "oikean" tiedon määrä on vähäinen. Hoitokäytännöt ovat monesti tehottomia. Aineiston analyysi paljasti yhteyden joidenkin biolääketieteellisesti tehokkaiden hoitokäytäntöjen ja alhaisemman lapsikuolleisuuden välillä. Tämän lisäksi lasten kuolleisuus on kuitenkin yhteydessä myös tiettyihin perhe- ja päätöksentekorakenteisiin. Ei voikaan sanoa, että sairastuneiden lasten hoitokäytännöt selittäisivät alueen korkean lapsikuolleisuuden.

Tämän tutkimuksen keskeinen kehitysmaiden lasten terveyttä koskeva yleisemmän tason johtopäätös on, että hoitoonhakeutumista on aikaisemmissa tutkimuksissa ja terveysohjelmissa tarkasteltu lääketieteellisenä kysymyksenä. Näin tutkimuskohteeksi nousee kysymys siitä, saavatko lapset lääketieteellisesti arvioiden oikeaa hoitoa. Tämän tutkimuksen kenttäaineisto viittaa siihen, että on tärkeää tarkastella hoitoonhakeutumista myös äitien näkökulmasta. Näin lasten terveyteen vaikuttaviksi tekijöiksi nousevat äitien ja perheyhteisön tiedolliset ja taloudelliset resurssit.


[laskuri] käyntiä 05.05.2003 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto