Yliopistologo

KK Tuija Kirveskarin ammattikasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja

Visiot oppilaitoksen johtamisessa (Visions in the management of School)

tarkastetaan 23.5.2003 klo 12 Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna.

Vastaväittäjänä on dosentti Seppo Helakorpi (Tampereen yliopisto). Kustoksena toimii professori Juhani Honka.

***

Tuija Kirveskari on suorittanut kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon Turun yliopistossa. Hän on työskennellyt Helsingin kaupungin opetusvirastossa ammatti- ja aikuiskoulutuslinjan johtajana vuodesta 1999 lähtien.

Kirveskarin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 933, Tampereen yliopisto, Tampere 2003. ISBN 951-44-5676-9, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 256, Tampereen yliopisto 2003.
ISBN 951-44-5677-7, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Tuija Kirveskari, (09) 727 4401 (koti), (09) 3108 6850, tuija.kirveskari@edu.hel.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Tutkimuksessa on käytetty brittiläistä diskurssinalyysia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppilaitosjohdon aikaperspektiivi vaihtelee lyestä, keskipitkän ja pitkään. Pitkän aikaperspektiivin omaavat henkilöt ovat todellisia visionaareja. Heidän tulevaisuuden tahtotilansa sisältää harvempia tavoitteita kuin keskipitkän aikaperspektiivin omaavilla. Todelliset visionaarit kantavat sekä hyöty- että sankariarvoja. Heidän puheensa sisältää enemmän persoonapronominien käyttöä kuin muilla ryhmillä. Persoonapronominien käyttöön liittyy mielenkiintoinen havainto. Todelliset visionaarit sisällyttävät visioihin myös työtä organisoivan rakenteen.

Keskipitkän aikaperspektivin omaavat sisällyttävät runsaasti tavoitteita visioihin. He eivät erottele tärkeitä ja vähemmän tärkeitä tavoitteita. Tämän ryhmän edustajia kutsutaan kehittäjiksi. He etsivät organisaation tehokkuutta kehittämällä kaikkea samanaikaisesti. Heidän vaaranaan on loppuunpalaminen.

Tutkimusryhmässä oli mukana myös kaksi johtajaa, joilla aikaperspektiivi on kaventunut päivittäistehtävien hoitamiseen. He etsivät hyötyä ja erityisesti hyötyä itselle. Näiden puheiden takana on selkeästi päätöksentekojärjestelmä tai yksittäinen henkilö, joka on poistanut johtajalta hänen valtuutensa.

Tutkimuksen johtopäätöksinä, erityisesti esimymmärryksenä toteutettu käsitteiden konstruointi osoittavat, että jatkossakin on tarvetta tutkimukselle, joka lähtee epistemologisista lähtökohdista.

Tutkimuksen käytännön merkitys liitty johtamisjärjestelmään. Organisaatioiden johtoryhmien tulee keskustella valtuuksista, jotka ovat kaikille osapuolille aktivoivia, yhteisvastuullisuuden kehittämstä tarvitaan sekä kielenkäytön harjoittelua työtä organisoivaan muotoon. Oppilaitosjohdon koulutuksessa tulisi nykyistä enemmän harjoitella työskentelyä aikaperspektiivillä, osittaa strategisia tavoitteita ja harjoitella tavoitteiden rajausta.


[laskuri] käyntiä 14.05.2003 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto