Yliopistologo

LL Jussi Karjalaisen keuhkosairausopin alaan kuuluva väitöskirja

Genetic and Environmental Influence on Asthma and Related Phenotypes (Perintötekijöiden ja ympäristön vaikutus astmaan ja allergiaan)

tarkastetaan 30.5.2003 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 1 auditoriossa, Lenkkeilijänkatu 6, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Tari Haahtela (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Markku M Nieminen.

***

Jussi Karjalainen on syntynyt Tampereella ja hän suorittanut lääketieteen lisensiaatin sekä keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkärin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Karjalainen on työskennellyt erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisen sairaalan keuhkosairauksien klinikkalla vuodesta 2000 lähtien.

Karjalaisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 930, Tampereen yliopisto, Tampere 2003. ISBN 951-44-5666-1, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 253, Tampereen yliopisto 2003.
ISBN 951-44-5667-X, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Jussi Karjalainen, (03) 222 5532 (koti), 040-739 1403 (työ), jussi.karjalainen@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Astman ja allergisten sairauksien yleistyminen on havaittu kaikkialla teollisuusmaissa. Kaksosilla tehtyjen tutkimusten perusteella on voitu osoittaa, että sairastumisalttius on suurelta osin perinnöllistä. Yleensä tarvitaan myös laukaiseva tekijä, joka tuo oireilun esiin. Epidemiologisissa tutkimuksissa onkin pystytty tunnistamaan lukuisia elinympäristöön ja elintapoihin liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat astmariskiin.

Viime vuosina on etsitty sairastumisalttiuteen vaikuttavia geenejä. Astma ja allergia ovat ns. monitekijäisiä tauteja eli alttius sairastua riippuu useista eri geeneistä. Geenitutkimus on jo syventänyt tietoa näiden sairauksien kehittymisestä ja luonut mahdollisuuksia uusien hoito- ja diagnoosimenetelmien kehittämiselle. Yksi keskeinen kiinnostuksen alue on allergisen tulehdusreaktion laadun ja voimakkuuden säätely.

Tutkimuksessa selvitettiin tulehdusreaktiota säätelevien geenien IL1A, IL1B ja IL10 merkitystä aikuisten astma- ja allergia-alttiuteen, sekä näiden geenien osuutta sairauden vaikeusasteen määräytymisessä. Työ tehtiin kandidaattigeenimenetelmää käyttäen 650 henkilön väestöpohjaisessa tutkimusjoukossa. Tutkituista geeneistä IL1A:n havaittiin olevan yhteydessä allergisuuteen ja astmaoireita vaikeuttavaan nenän polyyppitautiin, kun taas IL1B vaikutti astmariskiin miehillä. IL10 geenillä ei näyttäisi olevan selvää vaikutusta astmariskiin, mutta se osallistuu astman vaikeusasteen määräytymiseen.

Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin ympäristötekijöiden vaikutusta aikuisten astmariskiin vertaamalla sairauden ilmaantuvuutta eri ammattiryhmissä. Tämä tehtiin seuraamalla rekisteritietojen perusteella koko suomalaista työssä käyvää väestöä 1986-1998. Tuona aikana todettiin tutkimusjoukossa kaikkiaan 49575 uutta astmatapausta. Työympäristöön liittyvät tekijät selittävät paljon suuremman osan astmatapauksista kuin aikaisemmin on oletettu (29% miehillä ja 17% naisilla). Koska astma on yksi yleisimmistä pitkäaikaisista sairauksista on havainnon kansanterveydellinen merkitys huomattava. Ammattiympäristön aiheuttamien astmatapauksien vähentäminen on merkittävä työsuojelullinen haaste tulevaisuudessa.

Ensivaiheen tulehdusreaktiota säätelevillä geeneillä näyttää siis olevan merkittävä osuus astman ja allergisten sairauksien kehittymisessä ja vaikeusasteen määräytymisessä. Tutkimuksessa tehdyt havainnot ovat uusia ja niiden pohjalta on jo aloitettu jatkotutkimuksia, joilla pyritään tarkemmin selvittämään havaintojen merkitys yksilö- ja väestötasolla. Tulevaisuudessa potilaille saatetaan valita sopivin hoito heidän perintötekijöidensä perusteella.


[laskuri] käyntiä 16.05.2003 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto