Yliopistologo

LL Liisa Luostarisen neurologian ja sisätautien alaan kuuluva väitöskirja

Neurological manifestations in Coeliac Disease (Keliakian neurologiset ilmentymät)

tarkastetaan 30.5.2003 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen K-rakennuksen pienessä luentosalissa, Teiskontie 35, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Jaana Suhonen (Kuopion yliopisto). Kustoksena toimii professori Irina Elovaara.

***

Liisa Luostarinen on syntynyt Lahdessa ja hän suorittanut lääketieteen lisensiaatin sekä sisätautien ja neurologian erikoislääkärin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Luostarinen on työskennellyt neurologian apulaisylilääkärinä Päijät-Hämeen keskussairaalassa vuodesta 1999 lähtien.

Luostarisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 935, Tampereen yliopisto, Tampere 2003. ISBN 951-44-5680-7, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 258, Tampereen yliopisto 2003.
ISBN 951-44-5681-5, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Liisa Luostarinen, (03) 782 3439, 040-752 9655 (koti), (03) 819 5533 (työ), liisa.luostarinen@phks.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Keliakia on sairaus, joka tyypillisesti ilmenee suolisto-oirein (ripuli , laihtuminen, vatsakivut, imeytymishäiriö) geneettisesti alttiilla ihmisellä gluteiinipitoisen dieetin aikana. Diagnoosia tukee verinäytteestä havaittavat vasta-aineet. Diagnoosi vahvistetaan ohutsuolen koepalalla. Tauti on parannettavissa gluteiinittomalla ruokavaliolla. Nykyisin keliakia on usein vähäoireinen ja alidiagnosoitu sairaus. Seulontatukimuksissa on löytynyt noin 4-7 uutta keliakiapotilasta jokaista tiedossaolevaa tapausta kohti. Nykytiedon valossa keliakian oireet eivät rajoitu ainoastaan suolistoon, vaan tauti voi ilmetä esimerkiksi iho-oirein ilman suolisto-oireita. On myös viitteitä siitä, että neurologiset oireet voivat olla merkki keliakiasta.

Tässä väitöskirjatyössä on tarkasteltu keliakian esiintyvyyttä tietyissä neurologisissa potilasryhmissä (epilepsia- ja ataksiapotilaat) ja toisaalta neurologisten häiriöiden esintyvyyttä keliakiapotilailla. Tutkimustyö osoittaa, että neurologiset oireet voivat edeltää keliakian toteamista jopa 7%:lla potilaista. Epilepsiapotilailla keliakian esiintyvyys on lievästi lisääntynyt. Aivokudoskadon riski on suurentunut potilailla, joilla on sekä keliakia että epilepsia. Tässä suomalaisessa aineistossa ei löytynyt yhtään potilasta, jolla olisi todettu maailmalla kuvattu epilepsiaan ja keliakiaan liittyvät aivojen takaosien kalkkeumat. Idiopaattisesta ataksiasta (pikkuaivoperäinen liikehäiriö) kärsivillä potilailla keliakian esiintyvyys on jopa 17%. Gluteiinittoman dieetin on ajateltu suojaavan potilaita keliakiaan liittyviltä liitännäissairauksilta. Kuitenkin neuropatian riski oli lisääntynyt myös hoidetuilla keliakiapotilailla. Mekanismeja, jotka aiheuttavat keliakiapotilaille neurologisia häiriöitä ei tarkemmin tunneta, mutta todennäköisesti keliakian aiheuttama immunologinen aktivaatio on osallisena myös neurologisten ilmentymien patogeneesissä.

Keliakia esiintyvyys on lisääntynyt neurologisten potilaiden joukossa. Neurologien tulisi osata epäillä keliakiaa, joka on hoidettavissa oleva sairaus. Varhaisella diagnoosilla ja hoidolla voidaan estää keliakiaan liittyviä komplikatioita, kuten luukato ja suoliston maligniteetti. On mahdollista, että dieettihoidolla voidaan myös estää keliakiaan liittyvien neurologisten sairauksien kehittyminen, eteneminen tai lievittää jo kehittyneen sairauden oireita.


[laskuri] käyntiä 16.05.2003 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto