Yliopistologo

M.Sc András Hermannin fysiologian alaan kuuluva väitöskirja

The Neuromodulatory Roles of Glutathione,
S-Nitrosoglutathione and Cysteine
in the Central Nervous System (Glutationin, S-nitrosoglutationin ja kysteiinin neuromodulaattoritoiminta keskushermostossa)

tarkastetaan 24.5.2003 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Esa Korpi (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Simo S. Oja.

***

András Hermann on syntynyt Zalaegerszegssa Unkarissa ja hän suorittanut M.Sc tutkinnon Debrecenin yliopistossa Unkarissa. Hän on toiminut tutkijana vuodesta 1998 lähtien.

Hermannin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 927, Tampereen yliopisto, Tampere 2003. ISBN 951-44-5659-9, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 249, Tampereen yliopisto 2003.
ISBN 951-44-5660-2, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: András Hermann, (03) 2156 715 (työ), loanhe@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Glutationi on eläinsoluissa yleinen pieni peptidi, glutamylkysteinylglysiini. Sen tiedetään osallistuvan useisiin fysiologisiin tapahtumiin, mutta sen merkitystä keskushermoston ärsykkeiden välityksessä ei ole tiedetty. Väitöstyössä on tutkittu, miten glutationi toimii hermovälittäjäaineena ja hermovälittäjäaineiden toiminnan säätelijänä, neuromodulaattorina.
Pelkistynyt glutationi lisäsi kiihottavan aminohappo-
välittäjäaineen glutamaatin ja sen reseptoreiden agonistin N-metyyli- D- aspartaatin stimuloimaa dopamiinivälittäjäaineen vapautumista aivokudosleikkeistä, kun taas hapettunut glutationi lisäsi toisen glutamaattireseptorityypin agonistin kainaatin stimuloimaa dopamiinin vapatumista. Näin glutationi toimii dopamiinijärjestelmän toiminnan säätelijänä, neuromodulaattorina.

Myös glutationin nitrosojohdos vaikutti glutamaattiärjestelmän toimintaan. Glutationissa oleva glutamaattiryhmä sai aikaan tämän vaikutuksen, sillä sen avulla glutationi syrjäytti glutamaattireseptoreiden agonisteja kainaattia ja N-metyyli-D-aspartaattia. Glutamaatin nitrosojohdoksesta vapautuva typpioksidi ja sen reaktiotuotteet ilmeisesti muuttavat solukalvojen kysteiiniryhmien hapetustilaa.

Glutationin rakenneosa kysteiini on toksinen hermosoluille suurina pitoisuuksina. Se kiihdyttää kalsiumionien virtaa soluun, mikä poistaa N-metyyli-D-aspartaattireseptorien salpauksen. Näin glutamaattijärjestelmä aktivoituu liikaa ja se edelleen kiihdyttää kalsiumionivirtaa hermosoluihin ja aiheuttaa niiden kuoleman. Nämä ilmiöt ovat osa jo aikaisemmin tunnettua liiallisen glutamaattipitoisuuden hermotoksisuutta.

Glutationilla osoitettiin olevan myös aivan omia synaptisia reseptoreita. Glutationi sitoutuu näihin reseptoreihin sisältämänsä kysteiiniryhmän avulla. Sitoutumiseen osallistuvat solukalvojen disulfidirakenteet ja todennäköisesti myös kalvojen arginiini- ja lysiiniryhmät. Tutkimus osoitti, että glutationireseptorit eivät ole samoja kuin mitkään tähän asti tunnetut kiihottavat tai estävät reseptorit. Ne voivat toimia sekä hermovälittäjäreseptoreina että neuromodulaattorikohtina. Tuloksilla on merkitystä sunniteltaessa neurodegenaratiivisten sairauksien uusia hoitostrategioita.


[laskuri] käyntiä 16.05.2003 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto