Yliopistologo

KL Tia Isokorven kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja

Tunneälytaitojen ja yhteisöllisyyden oppiminen kokemusten reflektoinnin ja ryhmäprosessin avulla (Emotional Intelligence Skills and Communal Learning with the Aid of Reflection of Experiences and the Group Process)

tarkastetaan 19.6.2003 klo 12 Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna.

Vastaväittäjänä on professori Marjaana Soininen (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Tapio Varis.

***

Tia Isokorpi on syntynyt Porissa ja hän suorittanut kasvatustieteiden lisensiaatin tutkinnon Turun yliopistossa. Hän on työskennellyt vuodesta 1998 lähtien opettajankouluttajana Hämeenlinnan ammatillisessa opettajakorkeakoulussa, vastuualueina ammattikorkeakouluopetukseen liittyvät kysymykset, opiskelijoita aktivoivien opetus- ja ohjausmenetelmien koulutus, ryhmänohjaus ja ryhmädynamiikka.

Isokorven väitöskirja ilmestyy Hämeen ammattikorkeakoulun sarjassa. ISBN 951-784-176-0, ISSN 1458-6886.

Väitöskirjan tilausosoite: Hämeen ammattikorkeakoulu PL 230, 13101 Hämeenlinna, (03) 646 4259 tai Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi

Lisätietoja: Tia Isokorpi, 040 - 530 0398 (työ), tia.isokorpi@hamk.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Työelämässä menestyminen edellyttää nykyisin työntekijöiden ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittymistä ja uusiutumista. Menestymistä on perinteisesti selitetty yleisellä älykkyydellä, mutta viime aikoina on tiedostettu tunneälyn vahva merkitys ihmisen menestymisessä työssä ja elämässä yleensä. Puhutaan tunneälystä metakykynä, joka säätelee muiden kykyjen toteutumista. Tunneälyllä tarkoitetaan kykyä tulla toimeen itsensä ja toisten kanssa. Tunneäly on erillinen uusi älykkyyden laji. Sitä on aiemmin pidetty vaihtoehtoisena käsitteenä sosiaaliselle älykkyydelle, mutta tunneäly on laajempi käsite, koska sen avulla päätellään paitsi sosiaalisten suhteiden tunteita, myös ihmisen persoonalliselle kasvulle tärkeitä sisäisiä tunteita.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää sellainen työyhteisön koulutusprosessi, joka antaa valmiuksia kehittää tunneälyä työyhteisössä. Tunneälyn kehittäminen edellyttää työkokemuksista ja niihin liittyvistä tunteista puhumista. Tutkimuksen avulla pyrin löytämään keinoja tunnekokemuksien jakamiseen työyhteisössä. Tunnekokemusten jakaminen vahvistaa samalla työntekijöiden yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyteen oppiminen oli tutkimuksen toinen tavoite. Yhteisöllisyys on keskeinen inhimillinen tarve, jonka laiminlyönti johtaa vieraantuneisuuden lisääntymiseen, motivaation laskuun ja lisääntyviin uupumusoireisiin työyhteisössä. Yhteisöllisyyden syntyminen merkitsee "tunteiden vapautumista". Yhteisöllisyyden edellytyksenä on yhteenkuuluvuuden tunne.

Työntekijän odotetaan uusiutuvan koko ammatillisen elämänkaarensa ajan. Tällöin on tarkasteltava myös niitä tekijöitä, jotka pitävät muutossykliä yllä, esimerkiksi minkälainen toimintaympäristö pitää myönteistä kehitystä yllä ja mikä sen tukahduttaa. Myönteisen kehityksen edellytyksenä ovat paitsi kognitiiviset haasteet, myös yhdessä tapahtuva jakaminen, tuki ja myönteinen ilmapiiri. (Vrt. kuinka paljon suomalaisissa työorganisaatioissa esiintyy kiireen kokemuksia, yksin tekemistä, ristiriitaisia ihmissuhteita, ongelmien välttelyä ja vääristelyä sekä niiden kokemista henkilökohtaisena uhkana, sen sijaan että ne koettaisiin yhteisenä haasteena.) Tunneälytaitojen oppimisessa oppimisympäristöllä on tärkeä merkitys.

Tutkimuksen kohderyhmänä oli Hämeen ammattikorkeakoulun, ammatillisen opettajakorkeakoulun liikenneopettajankouluttajien koko työyhteisö (11 henkilöä). Tutkimusmenetelmänä käytin toimintatutkimusta, koska tunneälytaitojen oppimisessa korostuu se, että ihminen ohjaa siinä itse itseään, mielellään kuitenkin ryhmässä ohjaajan tukemana. Tunneälytaitoja kehitettiin kaikkien tutkimusprosessissa mukana olevien toimesta. Myös koulutuskokonaisuus tapahtui yhteisenä kehittelyprojektina, jossa osallistujat ottivat osaa tunneälyprojektin suunnitteluun, toimintaan sekä yhteiseen pohdintaan ja arviointiin. Tutkimusaineisto koostui Bar-Onin tunneälytestistä, erilaisista kyselylomakkeista sekä oppimisprosessin videoiduista istunnoista.

Tutkimuksella hain vastausta seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

1) Minkälaisiin pedagogisiin lähtökohtiin tunneälytaitojen koulutusprosessi perustuu?
2) Minkälaisia tunnekokemuksia ryhmässä syntyi prosessin aikana?
3) Minkälaisena osallistujat kokevat tunneälykouluutksen?
4) Miten tunneälytaitojen koulutusprosessin tavoitteet saavutettiin?
5) Mitä tunneälytaitojen koulutusprosessin aikana opittiin?

Tunneälytaitojen oppimisessa on kysymys muutosprosesseista. Oppimisprosessiin kuuluu kolme vaihetta: valmistautuminen, oppimistilanteet sekä oppimistilanteiden arviointi ja rohkaisu muutoksen ylläpitämiseen ja jatkuvaan arviointiin. Valmistautumisen tavoitteena on, että kaikki osallistujat ohjaaja mukaan lukien virittäytyvät ja sitouttavat itsensä koulutus- ja oppimisprosessiin parhaalla mahdollisella tavalla. Puhutaan havahtumisesta eli oman tilanteen ja motivaation selvittämisestä; haluaako ihminen todella kehittyä ja nähdä vaivaa?

Tunneälykoulutus toteutettiin marraskuun 2000 ja toukokuun 2001 välisenä aikana säännöllisesti yhdessä kokoontuen noin joka toinen viikko, yhteensä 12 kertaa. Koulutus toteutettiin toiminnallisin menetelmin (so. mielikuva- ja kehoharjoituksin, parityöskentelyin, symbolityöskentelyin) ja vuorovaikutuksellisena prosessina. Koulutuksen sisällöt ja menetelmät määräytyvät aina kohdejoukon tarpeista lähtien. Koulutuksen aihepiirin valinnat perustuivat tunneälytetsin tuloksiin sekä osallistujien odotuksiin ja toiveisiin koulutuksen suhteen. Tunneälytaitojen koulutusprosessissa käsiteltiin seuraavia aihepiirejä:
- tunneäly
- omat onnistumiset työssä
- fysiologisen tunnetilan havaitseminen ja paikantaminen
- pettymyksen tunteen käsittely
- koulutusprosessin väliarviointi
- omien tunteiden hallinta
- oman edistymisen arviointi mielikuvaharjoituksen avulla
- arvokeskustelua (2 kertaa)
- arviointi: mitä osallistuja on oppinut itsestä koulutusprosessin aikana
- arviointi: mitä osallistuja on oppinut aihepiiristä koulutusprosessin aikana
- arviointi: mitä osallistuja on oppinut ryhmästä koulutusprosessin aikana

Tunneälytaitojen oppimisessa pyritään yhdistämään tunnekokemukset ja ajattelu. Koulutusprosessin avulla pyritään tunneälykykyjen kehittämiseen, jolloin puhutaan kyvystä tunnistaa tunteiden merkityksiä ja tämän tiedon käyttämisestä järkevästi ongelmienratkaisuissa. Näihin kykyihin kuuluvat seuraavat tekijät:
1) tunteiden tiedostaminen itsessä ja toisissa sekä niiden ilmaiseminen
2)tunteiden helpottaminen - emotionaalisen ja kognitiivisen tiedon integroiminen
3) tunteiden ymmärtäminen ja järkevä selittäminen
4) tunteiden hallinta, ts. tunteiden säätely emotionaalista ja älyllistä kasvua edistävästi

Tunneälytaitojen kolmanteen vaiheeseen kuuluu oppimistilanteiden arviointi sekä rohkaisu muutoksen ylläpitämiseen ja jatkuvaan arviointiin. Tämä tutkimus osoitti, kuinka vuorovaikutus, kokemusten ja tiedon vaihto synnyttivät energiaa. Ihmisiä ei koskaan voi pakottaa vuorovaikutukseen osallistumiseen, työyhteisön kehittämiseen tai innovoimaan, mutta työyhteisössä voi tietoisesti luoda olosuhteet, jotka lähes itsessään synnyttävät energiaa ja innovaatioita. Siksi tässä tutkimuksessa yksi painopiste oli miettiä niitä pedagogisia ratkaisuja, joiden avulla osallistujien on helpompi alkaa jakaa omia tunnekokemuksia työn tekemisestä.

Tutkimuksessa syvennyin intra- ja interpersoonallisten taitojen kehittämiseen, joista selkeimmin esille tulivat itsetuntemuksen lisääntyminen, yhteisöllisyyden merkityksen ymmärtäminen, kollegoiden, so. suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden huomioon ottamisen lisääntyminen sekä tunneälytaitojen merkityksen ymmärtäminen. Oppimisprosessi johtaa voimakkaaseen yhteenkuuluvuuden tunteen syntymiseen ryhmässä. Työskentelyn onnistumiseksi osallistujien on koettava tunneälytaitojen kehittäminen tärkeäksi, ja taitojen oppimiseen on varattava riittävästi ajallisia resursseja avoimen ja turvallisen dialogin synnyttämiseksi ryhmään, mikä ei välttämättä tapahdu helposti.

Tunneälytaitojen koulutusprosessi tuo lisäarvoa tunneälytaitojen kehittämiseen ja avaa uusia näkökulmia keskusteluun työyhteisöjen kehittämisestä. Tunneälytaitoja kehittämällä muutosten toteuttaminen tapahtuu inhimillisemmin ja mielekkäämmin, jolloin ihmisten on myös mahdollista sitoutua muutosten toteuttamiseen tehokkaammin ja tuloksellisemmin. Hyvä keino aikakauden luonteen ymmärtämiseksi on tarkastella sitä, millaisen persoonallisuusrakenteen tai sosiaalisen luonteen aika tuottaa. Persoonallisuudesta seuraa, mitä ja miten yksilö ajattelee, miten hän toimii ja mitä hän tuntee. Monet tutkijat tuovat ajattelussaan voimakkaasti esiin, että nykyajan elämä ja työelämä suurine vaatimuksineen suosivat sosiaalisuutta, jota aiemmin on kuvattu minaävaurioisuutena. Tällaisia ilmentymiä ovat pinnallinen sopeutuminen, lyhytjänteisyys, ailahtelevuus, huomion saamisen tarve, ihmisten esineellistäminen ja hyväksikäyttö. Läheisistäkin ihmissuhteista puuttuu aito lämpö ja kyky empatiaan, sillä läheiset ihmissuhteet eivät perustu kiintymykseen, vaan siihen että ihminen hyötyy niistä jotakin. Minävaurioinen on ihmissuhteissan peluri ja manipuloija.

Nykyinen ajanhenki toisaalta lisää minävaurion synnyn mahdollisuutta, toisaalta piilottaa minävaurion suosimalla siihen liittyvää toimintatapaa. Kun tunneälytaidot ilmentävät ihmissuhteiden pysyvyyttä ja syvenemistä, voisiko tunneälytaitojen kehittämisellä ainakin estää minävaurion synnyn lisääntyminen? Ajatusta tukee myös se näkökulma, että minävaurioisuuden tunnistaminen on vaikeaa, koska se ei esiinny älyllisinä ongelmina, vaan sosiaalisessa käyttäytymisessä. Siksi tunnistamisen avaintekijänä ovat pitkät ja läheiset ihmissuhteet, kuten työelämän ihmissuhteet yleensä ovat.


[laskuri] käyntiä 26.05.2003 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto