Yliopistologo

HTL Sirpa Syväsen kunnallistalouden alaan kuuluva väitöskirja

Työn paineet ja puuttumattomuuden kustannukset. Tutkimus sisäisen tehottomuuden lähteistä ja vaikutuksista. Esimerkkikohteena kuntien sosiaalitoimen vanhuspalveluja tuottavat työyhteisöt (Pressures at work and the costs of non-interference: Sources and effects of internal inefficiency. Work communities providing services for the elderly in the municipal social sector as a case in point)

tarkastetaan 27.6.2003 klo 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa A1, Kalevantie 4, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Pekka Rissanen (Tampereen yliopisto). Kustoksena toimii professori Pentti Meklin.

***

Sirpa Syvänen on syntynyt Pieksämäellä ja suorittanut hallintotieteiden lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Syvänen on työskennellyt tutkijana vuodesta 1991 lukien Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksessa vastuu-alueenaan kunnallisten työyhteisöjen kehittäminen ja toimintatutkimus. Tutkimus on kohdentunut sosiaali- ja terveystoimen työyhteisöihin.

Syväsen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 942, Tampereen yliopisto, Tampere 2003. ISBN 951-44-5703-X, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 265, Tampereen yliopisto 2003.
ISBN 951-44-5704-8, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Sirpa Syvänen, 041 502 1143 (työ), Sirpa.Syvanen@uta.fi, http://uta.fi/laitokset/tyoelama

LEHDISTÖTIEDOTE

Puuttumattomuutta, tuhlausta ja työn paineita

Tehostamispaineet

Julkissektorilta odotetaan koko ajan enemmän ja parempia palveluja. Ratkaisuehdotuksina esitetään joko resurssien lisäämistä tai tehokkuuden parantamista. Mahdollisuudet resurssilisäyksiin ovat kuitenkin rajalliset.
Kun tehokkuutta pyritään parantamaan, on oleellista tietää, miten tehokkaasti entuudestaan toimitaan ja mikä aiheuttaa tehottomuutta. Vain siten on mahdollista tavoittaa tehottomuutta aiheuttavia tekijöitä.

Miten ja mitä tutkittiin?

Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät henkilöstö koki tehottomuutta aiheuttaviksi. Tehokkuutta edistävät piirteet sen sijaan eivät olleet tutkimuksen kohteena. Tehottomuusilmiötä avaavana teoriana käytettiin
X-tehokkuusteoriaa, jossa yksittäiset ihmiset mielletään tärkeimmiksi tehokkuustekijöiksi. Teorian mukaan ihminen tekee päätöksiä sekä järjen että tunteen varassa. Yhteistoiminta ja johtaminen vaikuttavat yhteisön tasolla
tehokkuuteen. Tutkimuksessa paikannettiin x-tehokkuusteorian avulla
tehottomuutta aiheuttavia tekijöitä ja niiden vaikutuksia. Pääosin laadulliset empiiriset tutkimusaineistot kerättiin sosiaalitoimen vanhuspalveluja tuottavista työyhteisöistä (kotipalvelu ja vanhainkodit).

Hyvin voiva ihminen tehokkuustekijä

Organisatorinen tehottomuus syntyy yksittäisten ihmisten ja ryhmien työkäyttäytymisestä. Siksi tehokkuuden parantamisessa on syytä entistä enemmän kiinnittää huomiota yksilö- ja ryhmätason sosiaalisiin prosesseihin ja johtamiseen kohdistuviin psykologisiin odotuksiin. Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään, miten tehottomuutta syntyy, mihin se vaikuttaa ja minne painottuu. Tärkeää on myös ihmisten työhyvinvoinnista huolehtiminen, sillä hyvin voiva ihminen on tehokkaampi kuin huonosti voiva.

Tehottomuuden 11P-oireyhtymä

Tehottomuus kietoutui organisaatiokulttuurin kielteisiin piirteisiin eli 11P-oireyhtymään, jonka keskeisin piirre oli puuttumattomuus. Se näkyi mm. puuttumattomuutena ristiriitoihin, kiusaamiseen, liian matalaan tai heikkoon työpanokseen, alentuneeseen työkykyyn, huonoon työmoraaliin, töiden laiminlyönteihin, vanhusten kaltoinkohteluun, resurssien ja osaamisen tuhlaukseen. Muita piirteitä olivat palautteettomuus, panettelu, paneutumattomuus, pehmoilu, peittely, piilottelu, piittaamattomuus, pomottelu, puhumattomuus ja päättämättömyys, joita esiintyi eri tavoin painottuneina yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla.

Rutiinit, porukan paineet ja johtamisen ongelmat

Työn standardeilla, rutiineilla ja talon tavoilla sekä porukan paineilla pyrittiin muovaamaan työ samankaltaiseksi ja ryhmän jäsenet tasapäisiksi. Erilaisuutta ei koettu rikkautena. Johtamisen ongelmia, joiden vuoksi tehottomuus lisääntyi olivat heikko ei-johtaminen ja autoritaarinen, johtajakeskeinen "pomotus". Demokraattinen johtajuus oli harvinaista - valtapelit sen sijaan hyvin yleisiä.

Tuhlatut resurssit

Edellä mainitut tekijät aiheuttivat sisäistä tehottomuutta ja verovarojen tuhlausta monella eri tavalla. Henkilöstön osaaminen oli osin vajaakäytössä ja osin riittämätöntä. Työtä tehtiin tehottomissa rakenteissa ja tehottomin, epätaloudellisin ja tuottamattomin työtavoin, koska rutiinit, standardit ja talon tavat alensivat työn tuottavuutta. Eri yksilöiden työsuoritukset, työmäärä, työtahti ja työn laatu vaihtelivat eri yksilöiden kesken huomattavasti ja aiheuttivat keskinäisiä paineita sekä yhteisten pelisääntöjen ja normien sopimisen tarpeen. Ryhmäpaineet alensivat työn tuottavuutta, vaikuttavuutta ja laatua.

Resurssien riittämättömyys ja työn paineet

Tehottomuustekijöiden lisäksi henkilöstölle paineita ja kuormittavuutta aiheutti se, että voimavarat koettiin riittämättöminä. Henkistä kuormittavuutta lisäsi tunne siitä, että työssä jouduttiin tinkimään sekä määrällisistä että eettisistä ja laadullisista tavoitteista. Työtä tehtiin ainainen riittämättömyyden tunne ja kiire seuralaisina.


[laskuri] käyntiä 13.06.2003 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto