Yliopistologo

HTM Anna Hallikaisen kunnallispolitiikan alaan kuuluva väitöskirja

Venäjän kahdet kasvot. Maakunnallisten ohjelma-asiakirjojen ja vertailuaineiston välittämä Venäjä-kuva (The Two Faces of Russia: The Images of Russia Presented in the Programme Documents of Regional Councils and in the Comparison Material)

tarkastetaan 28.11.2003 klo 12 Tampereen yliopiston Paavo Koli-salissa, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjinä ovat dosentti Pekka Kettunen (Svenska Handelshögskolan) ja dosentti Kaija Majoinen (Suomen Kuntaliitto). Kustoksena toimii professori Arto Haveri.

***

Anna Hallikainen on syntynyt Parikkalassa ja hän on suorittanut hallintotieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on työskennellyt tutkijana Tampereen yliopiston kunnallistieteiden laitoksella ajalla 1.8.1997 - 31.12.2002.

Hallikaisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 967, Tampereen yliopisto, Tampere 2003. ISBN 951-44-5799-4, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 292, Tampereen yliopisto 2003. ISBN 951-44-5800-1, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

LEHDISTÖTIEDOTE

Suomalaisten on täytynyt viime vuosien kuluessa muokata kuvaansa Venäjästä. Moni asia on muuttunut ja muuttuu edelleen. Samoihin aikoihin kun Venäjällä alettiin muuttaa neuvostoajan institutionaalisia rakenteita, tapahtui Suomessa aluekehityksen hallintorakenteissa muutoksia. Kansallinen aluekehitysvastuu siirtyi maakuntien liitoille ja pian tämän jälkeen maakuntien liittojen tehtäväksi tuli vastata myös alueellisten EU-ohjelmien laadinnasta. Etenkin Suomen itäisissä maakunnissa Venäjää sivuavat tai siihen liittyvät alueelliset kehittämistoimet tulivat näin maakuntien liittojen vastuulle. Kuvan muodostaminen muuttuvasta Venäjästä muodostui siis varsin nopeasti ajankohtaiseksi maakuntien liitoille.

Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen on maakunnallisista ohjelma-asiakirjoista välittyvä Venäjä-kuva verrattuna vertailuaineistoon. Ohjelma-asiakirjoista tutkimuksessa tarkasteltiin Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien liittojen ohjelma-asiakirjoja. Nämä maakunnat muodostavat Interreg Karjala ja Kaakkois-Suomen Interreg ­alueet. Interreg-ohjelmien lisäksi kultakin alueelta otettiin tarkasteluun mukaan pääsääntöisesti kaksi ohjelma-asiakirjaa, joista ensimmäinen oli valmistunut 1994 ­ 95 ja toinen vuonna 1997 tai sen jälkeen. Vertailuaineiston muodostivat kolme sanomalehteä - Petroskoissa ilmestyvä Karjalan Sanomat, Pietarissa ilmestyvä St. Petersburg Times ja Lappeenrannassa ilmestyvä Etelä-Saimaa - sekä aikaisempi tutkimus, joka painottui suomalaiseen tutkimukseen. Maantieteellisesti tutkimus rajoittui Venäjän puolella lähinnä Suomen raja-alueisiin eli Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen sekä Karjalan tasavaltaan. Koska raja-alueet ovat osa laajempaa kokonaisuutta, tarkastelu koski myös muitakin kuin raja-alueisiin liittyviä tekijöitä. Tutkimuksessa pyrittiin ottamaan huomioon yhteiskunnan kompleksisuus. Yhteiskunnan eri ulottuvuuksia tarkasteltiin Douglass C. Northin institutionaalisen teorian käsitteiden avulla. Käsitteitä instituutio, organisaatio ja institutionaalinen muutos käytettiin Venäjä-kuvan tunnistamisen välineinä.

Koska maakunnallisten ohjelma-asiakirjojen kuvaukset toiminta-alueista olivat jo hyvin tiivistetyssä muodossa, käytettiin niiden osalta aineiston saattamiseksi vertailtavaan muotoon kuvailua ja yksinkertaista luokittelua. Vertailuaineisto luokiteltiin teemoittain Teun A. van Dijkin diskurssianalyysin makrostruktuurin ajatusta soveltaen. Näin luokiteltuja aineistoja muokattiin edelleen käyttäen Northin institutionaalisen teorian käsitteitä. Tämän jälkeen siirryttiin varsinaiseen vertailuun.

Tutkimus osoitti, että maakunnallisten ohjelma-asiakirjojen Venäjä-kuva oli 1990-luvun puolivälissä vertailuaineistoon verrattuna jossain tapauksissa jopa erittäin optimistinen. Asiakirjoissa käytetyt kuvaukset antoivat ymmärtää, että instituutiot ja organisaatiot toimivat Venäjällä vakautta luovina tekijöinä tai että kehitys tähän suuntaan olisi nopeaa. Vertailuaineisto osoitti kuitenkin, ettei Venäjän institutionaalinen rakenne antanut 1990-luvun loppupuolella toiminnalle riittävän ennustettavaa perustaa. Venäläisessä yhteiskunnassa oli monia epävakautta luovia tekijöitä. Lisäksi ongelmat olivat niin moninaisia, ettei ollut syytä odottaa nopeaa yhteiskunnallista kehitystä.

Lähestyttäessä 1990-luvun loppupuolta ohjelma-asiakirjojen Venäjä-kuvaukset muuttuivat huomattavasti varovaisemmiksi. Joistakin asiakirjoista kuvaukset puuttuivat kokonaan. Oli käynyt ilmi, ettei Venäjän institutionaalinen rakenne tarjonnut raja-alueiden väliselle kanssakäymiselle ennustettavaa perustaa. On kuitenkin syytä muistaa, että Venäjän yhteiskunnallisen kehityksen ennustaminen oli 1990-luvulla vaikeaa kaikille tahoille. Lisäksi maakuntien rooli alueiden kehittäjänä oli varsin tuore. Maakuntiin kohdistui myös monia paineita, jotka olivat osittain vastakkaisia.

Ohjelma-asiakirjojen liian optimistiset tai puutteelliset Venäjä-kuvaukset voivat vaikeuttaa sekä hankkeiden valintaa että niiden tavoitteiden arviointia. Ne eivät myöskään edesauta itse ohjelmien ja niiden tavoitteiden arvioimista. Samalla menetetään yksi tilaisuus esittää maakuntien todellinen tilanne ongelmineen ylemmille hallinnon tasoille.

Monista ongelmista huolimatta Venäjä täytyy ottaa etenkin rajamaakuntien kehittämisessä huomioon. Jos ja kun Venäjän instituutiot ja organisaatiot alkavat toimia kanssakäymistä vakauttavina tekijöinä, Venäjä-kuvan muodostaminenkin helpottuu. Yhä edelleen Venäjän muuttuva yhteiskunnallinen tilanne tarjoaa monia haasteita maiden ja etenkin raja-alueiden väliselle kanssakäymiselle, mutta myös tieteelliselle tutkimukselle.


[laskuri] käyntiä 11.11.2003 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto