 |
YTM Harri Jokirannan sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja Se
on miehen elämää - Maaseudulla asuvia miehiä
elämäänsä kertomassa (It’s a Man’s
Life - Men in Rural Areas Narrating Their Lives)
tarkastetaan
5.12.2003 klo 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa
A1, Kalevantie 4, Tampere. Vastaväittäjänä on FD Jari Kuosmanen (Göteborgs universitet). Kustoksena toimii professori Jorma Sipilä. *** Harri Jokiranta on syntynyt Lappajärvellä ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Lapin yliopistossa. Hän on työskennellyt kehitysjohtajana Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskuksessa (SONet BOTNIA). Jokirannan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 966, Tampereen yliopisto, Tampere 2003. ISBN 951-44-5797-8, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 291, Tampereen yliopisto 2003. ISBN 951-44-5798-6, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi. Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi. Lisätietoja: Harri Jokiranta, (06) 414 6242 (koti), 020 124 5141 (työ), harri.jokiranta@seamk.fi LEHDISTÖTIEDOTE Man’s got to do what man’s got to do kuten jo Humbrey Bogart aikoinaan kuvasi miehen elämää. Ajatus maistuu fraasilta, mutta samalla siinä on paljon arkipäiväisen totta. Tutkimuksessani miehet elävät elämäänsä ja täyttävät tehtäväänsä työntekijänä työelämässä, isänä ja puolisona perheen keskellä ja miehenä yhteiskunnassa. Mitä ja miksi miehen on tehtävä? Vastauksia löytyy yhtä monta kuin on elämästään kertovaa miestä. Maaseudun miehet elämäänsä kertomassa kääntää katseen 3564 vuotiaisiin maaseudulla asuviin miehiin. Yhteiskunnallisten muutosten kannalta kiinnostaviin miehiin, jotka ovat kuitenkin olleet tutkimuksellisesti vähemmän esillä. Tutkimuksessani haastattelen kymmentä miestä, joista kolme asuu Pohjois-Savossa ja seitsemän Etelä-Pohjanmaalla. Haastatteluiden alussa ja osin myös niiden aikana miehet piirtävät elämänviivansa, joita käytämme keskustelussa kerrontaa tukevina apuvälineinä. Haastattelu on tutkimuksessa ymmärretty kertojan ja haastattelijan yhteisenä tiedontuotantona ja tutkimusaineistona ovat miesten elämänkertomukset. Elämänkertomuksia jäsennän aluksi etsimällä vastauksia siihen, mistä ja miten miehet kertovat elämästään. Tämän jälkeen jatkan analyysiä ns. kehyskertomuksen avulla, jossa yhden miehen haastattelussa kertynyt aineisto on taustana muun aineiston tarkastelulle. Tarkoituksenani on paikantaa elämänkertomuksista miesten kuvausta selviytymisen rakenteista. Aineiston hankinta ja analyysi muotoutuvat narratiivis-elämäkerrallisen tutkimusotteen mukaisesti. Työ, terveys, luonto ja toimeentulo ovat teemoina keskeisiä miesten kuvatessa tekijöitä, joiden avulla he pitävät yllä otettaan elämään. Suhde isään ja luontevan työyhteyden mureneminen isän ja pojan välillä ovat puolestaan keskeisiä teemoja, kun he keskustelevat miehen mallin siirtymisestä sukupolvien välillä ja ylitse. Erityisesti suhde isään on ollut merkittävä oman miehen kuvan muodostumisessa. Miehen paikka ja asema ovat muuttumassa, mihin liittyen mm. puolisoiden välisiä vallan ja vastuun kysymyksiä ratkaistaan tavoittelemalla tasavertaisempaa parisuhdetta ja yhdenvertaisia toimintatapoja käytännön työtehtävien ja arjen tehtävien ratkaisuissa. Miehet haastavat auktoritatiivisuuteen ja kaikkivoipaisuuteen ankkuroituvia mieheyden malleja, sillä ne eivät heidän mielestään enää kykene vastaamaan tämän päivän miehelle asettuviin odotuksiin ja vaatimuksiin. Se miten miehet puhuvat miehestä näyttäisikin olevan perinteisen mieheyden, hegemonisen maskuliinisuuden, murtamista ja mieheyden orastavien piirteiden esiin nostamista. Selviytymisen rakenteena miesten elämänkertomuksissa ovat työn merkityksen ymmärtäminen ja työlle oppiminen ”pärjäämisen” ehtoina ja mahdollisuuksina, ystävät ja läheiset ihmiset tukena vaikeissa elämäntilanteissa sekä perhe-elämä ja erityisesti lapset arkipäivän elämä voimavarana elämän eri vaiheissa. Vaikka
tilastojen miehellä ei näyttäisi edelleenkään
menevän niin kovin hyvin, niin arjen miehillä elämä
on moninaisempaa. Mieheyden malleihin liittyen elämänkertomuksissa
on hegemonisessa asemassa olevia, jäänteenomaisia ja orastavia
aineksia. Kuva miehestä on moninainen ja moniulotteinen. Orastavista
mieheyden piirteistä nostan tutkimuksen lopussa haasteena ja
jatkotutkimuksen aihepiireinä esille mieheyden perinteisten hyveiden
modernisaation mahdollisuuden ja tarpeen, vastuurationaalisuuden osana
miehen arkipäivää ja kurjuusdiskurssin murtamisen miehestä
käytävässä keskustelussa. Tutkimus tuo säröjä
hegemonisen maskuliinisuuden mieskuvaan, mikä selkeimmin näkyy
siinä, että haastatellut miehet hakevat ja rakentavat mieheyttään
omaehtoisena mutta tasavertaisempana suhteessa naiseen, refleksiivisenä
suhteessa vallitseviin mieheyden malleihin ja kriittisenä suhteessa
aikaan, jota eletään. Sekin on miehen elämää.
|