Yliopistologo

YTM Flora Kurikkalan kansainvälisen politiikan alaan kuuluva väitöskirja

Representation of a Changing Self: An EU Performance in the Middle East

tarkastetaan 29.11.2003 klo 12 Tampereen yliopiston Pinnin auditoriossa B1096, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Stefano Guzzini (Institute for International Studies, Kööpenhamina). Kustoksena toimii professori Jyrki Käkönen.

***

Flora Kurikkala on syntynyt Ylivieskassa ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Kurikkalan väitöskirja ilmestyy sarjassa Tampere Studies in European Societies and Politics, Tampere University Press, Tampere 2003. ISBN 951-44-5811-7. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 298, Tampereen yliopisto 2003. ISBN 951-44-5812-5, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Flora Kurikkala, 040-534 7567 (koti), (03) 215 7018 (työ), flora.kurikkala@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Tutkimus osallistuu kansainvälisen politiikan alan teoreettiseen keskusteluun konstruktivistisista lähtökohdista käsin. Se tarkastelee kansainvälistä toimijuutta ja identiteetin muotoutumista vuorovaikutussuhteessa muiden toimijoiden kanssa. Toimijuuden kehittyminen nähdään nelivaiheisena prosessina, johon kuuluu itseyden kuvittelu, nimeäminen, esitys/suorittaminen (performance) ja tunnustaminen/tunnistaminen. Esityksellä on olennainen sija. Siinä kollektiivinen toimija asettaa edustajan toimimaan nimissään ja luomaan tai vahvistamaan aktiivista vuorovaikutussuhdetta muihin toimijoihin.

Tutkimuksen keskeinen tavoite on teoreettisesti jäsentää kansainvälisten toimijoiden toiminnan tarkoituksia. Tutkimuksen mukaan kansainvälisen toimijan edustaja osallistuu edustamansa kollektiivin identiteetin muotoutumiseen. Konstruktivistisen näkökulman eräs lähtöoletus on, että kollektiivinen identiteetti on ensisijainen suhteessa kollektiivin intresseihin. Näin ollen muotoutumassa olevan kollektiivin asettaman edustajan ensisijainen tehtävä on osallistua edustamansa kollektiivin rakentamiseen. Edustuksella on kuitenkin myös kaksi muuta tarkoitusta. Yhtäältä edustajan toiminta nähdään välineenä yleisesti hyväksyttyjen päämäärien toteuttamiseen toimintaympäristössä. Tämä viittaa toimijan moraaliseen velvoitteeseen vaikuttaa asioiden kulkuun. Toisaalta edustamiseen sisältyy myös sellainen sopimuksenvarainen ulottuvuus, joka ei välttämättä suoranaisesti palvele yleisesti hyväksyttyjä päämääriä, vaan hyödyntää annettua toimintatilaa esimerkiksi edustautuvan kollektiivin omien etujen ajamiseen.

Tutkimuksen empiirinen osa käsittelee Euroopan unionin ulkopoliittista edustusta Lähi-idässä. Tutkimusaineistona on käytetty pääasiassa haastatteluja. Hermeneuttinen tutkimusote nostaa aineistosta selkeästi esiin kolme edellä mainittua toiminnan tarkoitusta, joiden teoreettisessa tarkastelussa on tutkimuksen painopiste. Ensinnäkin EU:n Lähi-idän edustajalla voidaan havaita olleen merkitystä EU:n institutionaalisen identiteetin muotoutumisessa sen pyrkiessä kohti laaja-alaista ulkopoliittista toimijuutta. Toiseksi erityisedustajalla on ollut rooli rauhanprosessin edistämisessä, joskin palestiinalaisten toisen kansannousun aikana väkivallan kierre on romuttanut niitä aikaansaannoksia, joita alueella nähtiin Oslon prosessin alettua vuonna 1993. Kolmanneksi voidaan arvioida, että ulkopoliittinen edustus osaltaan myös turvaa edustautuvan kollektiivin ja sen jäsenten intressejä. EU:n kyseen ollessa tämän kolmannen tarkoituksen tukeminen kuitenkin edellyttäisi Lähi-idän erityisedustajalta nykyistä korkeampaa poliittista profiilia sekä unionilta kokonaisuutena sellaista yhtenäisyyttä, jota sillä ei nykyisellään ole.


[laskuri] käyntiä 13.11.2003 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto