Yliopistologo

KL Riitta Rissasen kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja

Työelämälähtöinen opinnäytetyö oppimisen kontekstina: Fenomenografisia näkökulmia tradenomin opinäytetyöhön (Working life based final project as the context for learning. Phenomenographical approaches into a BBA final project)

tarkastetaan 4.12.2003 klo 12 Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna.

Vastaväittäjänä on professori Kauko Hämäläinen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Ruohotie.

***

Riitta Rissanen on syntynyt Joensuussa ja hän on suorittanut kauppatieteiden maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa vuonna 1986 ja kasvatustieteiden lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa vuonna 2001. Hän on työskennellyt Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun liiketalouden alan opetus-,kehittämis-ja johtotehtävissä vuodesta 1992 lähtien sekä yliopettajana vuodesta 1999 lähtien. Vuoden 2004 alusta hän työskentelee Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailu- ja ravitsemusalan tutkimuspäällikkönä.

Rissasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 970, Tampereen yliopisto, Tampere 2003. ISBN 951-44-5805-2, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 295, Tampereen yliopisto 2003.
ISBN 951-44-5806-0, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Riitta Rissanen, (017) 364 9944 (koti), (017) 255 6952 (työ), Riitta.Rissanen@pspt.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön käytäntöjä on luotu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Opinnäytetyöhön on kohdistunut paljon odotuksia niin työelämän kuin ammattikorkeakoulujärjestelmän suunnalta. Opinnäytetyön tekijät, opiskelijat, ovat olleet tilanteessa, jossa opinnäytetyön vaatimuksiin on liitetty toisaalta teoreettisuus ja toisaalta ammattialan asiantuntijuuden osoittaminen. Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöistä opinnäytetyötä on ohjannut myös tarve erottua selkeämmin tiede- ja taidekorkeakoulujen sekä yliopistojen pro gradu ­tutkielmista. Tässä tutkimuksessa hain vastauksia seuraaviin kysymyksiin; mikä on työelämälähtöisen opinnäytetyön tehtävä ammattikorkeakoulussa, mitä työelämälähtöisyys merkitsee opinnäytetyössä, mitä opinnäytetyössä opitaan ja millaista osaamista opinnäytetyö kehittää työelämäkontekstissa. Työelämäkontekstilla tarkoitetaan tutkimuksessa sekä opiskelijan oppimisen että työelämän odotusten kontekstia opinnäytetyössä. Tutkimuksen teoreettinen tarkastelu kiinnittyy kolmikantayhteistyön, työelämän, opiskelijan ja ammattikorkeakoulun, vuorovaikutukseen ja työelämässä oppimiseen sekä tietämyksen ja asiantuntijaosaamisen kehittämiseen. Tutkimusraportissa ammattikorkeakoulun työelämälähtöistä opinnäytetyötä tarkastellaan teorian ja empirian välisenä vuoropuheluna.

Tutkimuksessa käytettiin fenomenografista tutkimusotetta. Fenomenografinen tutkimusote on laadullinen lähestymistapa, jossa pyritään kuvaamaan, analysoimaan ja ymmärtämään todellisuuden, tässä tapauksessa työelämälähtöisen opinnäytetyön, erilaisia käsityksiä. Tässä tutkimuksessa ollaan erityisesti kiinnostuneita siitä, mitä ihmiset oppivat työelämälähtöisessä opinnäytetyössä ja kuinka he ymmärtävät työelämälähtöisen opinnäytetyön ilmiön. Tutkimuksessa on tarkasteltu työelämän edustajien että opiskelijoiden erilaatuisia käsityksiä työelämälähtöisestä opinnäytetyöstä. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu yhdeksästätoista tradenomin opinnäytetyötä kuvaavasta haastattelusta. Haastateltavina ovat olleet sekä opinnäytetyön tekijät että opinnäytetyössä mukana olleet työelämän edustajat. Valitun tutkimusotteen tavoitteena on ollut kuvata todellisuuden ymmärtämisessä, tässä tapauksessa työelämälähtöisessä opinnäytetyössä, ilmeneviä eroja, jolloin käytetty ote korostaa sisällön merkitystä että kokemuksellisia asioita.

Työelämälähtöisen opinnäytetyön lähtökohdat ovat työelämän asettamissa ongelmissa sekä työelämän kehittämistarpeissa. Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöinen opinnäytetyö liittyy vahvasti työelämän ja ammattien kehittämiseen ja tutkimiseen. Näin ollen työelämän tieto- ja taitovaatimukset luovat perustan myös ammattikorkeakoulun työelämälähtöiselle opinnäytetyölle. Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että työelämäkontekstissa toteutettu opinnäytetyöprosessi luo autenttisen mahdollisuuden ammattitaidon oppimiselle ja asiatuntijaosaamisen kehittymiselle. Se ei missään tapauksessa kuitenkaan takaa sitä. Kriittisiä tekijöitä tässä mielessä ovat sekä työyhteisön sitoutuneisuus opinnäytetyöprosessiin että opiskelijan omakohtainen mielenkiinto ongelmanratkaisuun ja halu oppia itseohjautuvasti. Ammatillisen tietämyksen ja osaamisen kehittymisen kriittisiä tekijöitä työelämälähtöisessä opinnäytetyössä ovat niin ikään tiedonsiirron avoimuus, keskustelut sekä luottamus siihen, että osaamista voidaan kehittää tietoa jakamalla. Tästä syystä ammattikorkeakoulujen tehtävänä on luoda uusia työelämälähtöisiä toimintatapoja sekä kehittää metodeja työelämälähtöisen opinnäytetyön toteuttamiseksi.


Tutkimus nosti esiin myös sen, kuinka aito ammattikorkeakoulun opinnäytetyön rooli voi olla työelämän kehittämisessä. Työyhteisöissä on runsaasti oppimis- ja tutkimismahdollisuuksia, joiden merkitystä ei voida aliarvioida. Ammattien ja työkäytäntöjen hiljaista tietoa on mahdotonta tutkia ja oppia ilman osallistumista aitoihin työympäristöihin. Tästä näkökulmasta työelämälähtöisiä opinnäytetyöprosesseja tulisikin suunnata niihin kohteisiin, joissa ammattitiedon säilymisen ja siirtämisen uhkakuvat sukupolvelta toiselle (esim. yrittäjyyden ammattispesifi tieto) ovat olemassa. Tämän tutkimuksen ongelmanasettelu jätti avoimeksi kysymyksen ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ohjauksen roolista työelämälähtöisessä opinnäytetyöprosessissa. Perinteinen tutkintotyön ohjaaminen ei riitä silloin, kun opinnäytetyöllä haetaan eväitä käytännön ratkaisujen lisäksi myös kehittämiskohteen arviointiin ja asiantuntijuuden kasvuun. Tämä merkitsee ensisijaisesti opinnäytetyöohjauksen muutosta, jolloin sekä työelämän asiantuntijaverkostoissa toimimisesta että ammatillisen tutkimus- ja oppimisprosessin ohjaamisesta tulee ohjaustyön keskeisin sisältö. Jatkotutkimuksen arvoista on se, miten työelämälähtöisen opinnäytetyöohjauksen mallit rakentuvat käytännössä ja kuinka ohjaajan oma käsitys ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä suuntaa opinnäytetyöprosessia.

Tutkimus osoitti sen, että työelämälähtöisen tutkimus- ja kehitystyön vaarana on lyhytjännitteisyys ja välitön tulosten tavoittelu. Tästä syystä työelämälähtöisessä opinnäytetyössä ammattikorkeakoulututkimuksen ja työelämän välinen vuoropuhelu on oleellista. Vuoropuhelun tulee alkaa ensinnäkin siitä, mitä kysymyksiä opinnäytetöissä nostetaan esiin ja mihin tutkimus- ja kehitystyöosaamista suunnataan. Edelleen on pohdittava sitä, miten verkostoissa tuotettua asiantuntijatietoa esitetään ja kuinka työelämää uudistetaan myös eettisesti kestävältä pohjalta. Tämän keskustelun on oltava avointa ja kritiikille alistettua. Työelämälähtöinen opinnäytetyöprosessi on myös aina opiskelijan omakohtainen oppimis- ja kehittymisprosessi, jonka sisältöä ja laatua ei voida täysin ulkoapäin ohjata. Työelämälähtöiseen opinnäytetyöprosessiin kuuluu niinikään oppimisen ja kehittämisen vapaus ja vastuu.


[laskuri] käyntiä 17.11.2003 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto