Yliopistologo

KL Leena Nikanderin ammattikasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja

"Hyvää mieltä ja yhteistyötä" Johtajien ja esimiesten käsityksiä johtajuudesta ammattikorkeakoulussa ("High spirits and Cooperation" Conceptions of leaders and administrators of leadership in a polytechnic)

tarkastetaan 11.12.2003 klo 12 Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna.

Vastaväittäjinä ovat professori Iiris Aaltio (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja dosentti Pentti Nikkanen (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii professori Juhani Honka.

***

Leena Nikander on syntynyt Valkeakoskella ja hän on suorittanut kasvatustieteiden lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on työskennellyt Hämeen ammattikorkeakoulussa vuodesta 1997 lähtien, tällä hetkellä projektipäällikkönä.

Nikanderin väitöskirja ilmestyy Hämeen ammattikorkeakoulun ja TaY Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen sarjassa,2003. ISBN 951-784-213-9, ISSN 1458-6886.

Väitöskirjan tilausosoite: Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisumyynti www.hamk.fi/julkaisut tai Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi

Lisätietoja: Leena Nikander, 050 5349 462 (koti), 040 5877 028 (työ), leena.nikander@hamk.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Johtaminen on useampien eri tutkijoiden mukaan kriittinen tekijä, kun arvioidaan organisaatioiden menestymistä ja onnistumista. Monien viimeaikaisten tutkimusten mukaan erityisesti työyhteisöjen myönteisten tuotosten saavuttaminen on yhteydessä työyhteisön hyvinvointiin. Hyvinvoinnin taustalla nähdään vahvasti johtamiseen sidoksissa olevia tekijöitä kuten johtajan käyttäytyminen ja vuorovaikutuksen merkitys. Nykyisessä yhteiskunnassa ja uudenlaisissa organisaatiorakenteissa kuten tiimi- ja verkosto-organisaatiossa johtamisen keskeinen osaamisalue näyttää kohdistuvan ihmisten johtamiseen. Sen merkitys useiden tutkimusten mukaan tulee vielä korostumaan tulevaisuuden johtamisessa. Nykyisen käsityksen mukaan johtamista voidaan tarkastella johtajien ja esimiesten kyvykkyytenä tunnistaa omaa johtajuuttaan (esim. itsensä johtaminen) ja tunnistaa suhdettaan työyhteisön jäseniin sekä toimia tämän tietoisuuden varassa. Tällainen tarkastelutapa korostaa johtamista sosiaalisena prosessina ja haastaa johtajan etsimään omaa johtajuuttaan.

Tämän tutkimuksen tehtävänä oli tutkia johtamista Hämeen ammattikorkeakoulussa tarkoituksena muodostaa kuva johtajuudesta siis mitä on johtajuus ammattikorkeakoulussa. Johtajuutta tutkittiin ammattikorkeakoulun johtajien ja esimiesten käsityksinä johtamisesta. Esimiehet ilmaisivat käsityksiään yhteisön johtamisesta ja käsityksiään itsestään johtajina/esimiehinä. Näin johtajuuden kuvaa muotoiltiin sekä yhteisöllisistä että yksilöllisistä lähtökohdista käsin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin fenomenografiaa, joka soveltuu erityisesti käsitysten tutkimiseen ja sen tarkoituksena oli paljastaa niitä erilaisia kokemustapoja ja variaatioita, joita johtajilla ja esimiehillä on johtamisesta samassa toimintaympäristössä.

Tutkimuksen tuloksena muodostettu kuva johtajuudesta ammattikorkeakoulussa näyttäytyy viitenä ulottuvuutena. Ulottuvuudet tuovat esiin niin yksilöön, lähityöyhteisöön kuin koko ammattikorkeakouluun liittyviä tekijöitä. Vahvuuksia ilmaisevina ulottuvuuksina muodostuivat itsetuntemuksen positiivisuus, jossa esimiesten sosiaalinen ja positiivinen minäkäsitys sekä itsearvioinnin realistisuus nousivat eri aineistojen kautta selkeästi esiin. Esimiesten toiminnan esimerkillisyys ja oikeudenmukaisuuden tavoittelu näyttäytyivät myös käytännön toimintaa ohjaavina käsityksinä. Ihmisten kanssa toimiminen ja johtajuuden kokeminen yhteisenä tehtävänä korostavat yksilöiden huomioimista ja avoimuutta sekä päätöksenteon jakamista ja ovat sitten johtajuuteen kuuluvia vahvuuksia. Johtajuutta uhkaavina tekijöinä näyttäytyivät ajankäyttöön, työkyvyn ylläpitämiseen ja täydellisyyden tavoitteluun liittyvät yksilölliset tekijät. Lisäksi koko organisaation johtamisen kyky tukea ja kannustaa johtajuutta lähityöyhteisöissä tuli esiin varauksellisena ja epäilevänä.

Ammattikorkeakoulun, joka uutena organisaatiomuotona etsii omalle toiminnalleen käytäntöjä säilyäkseen ja kehittyäkseen, tulisi osata hyödyntää johtajien ja esimiesten osaamista. Se positiivisuus ja yhdessä tekemisen into, joka esimiehissä lähityöyhteisönsä jäsenten kanssa tulee esiin käytännön toiminnassa, on ammattikorkeakoulun kehittymisen edellytys. Johtajuuden ylläpitäminen ja kehittäminen vaativat myönteistä tukea organisaatiolta, koska sen avulla saavutetaan suunniteltua tulevaisuutta.

Johtajuuden kehittymisen ja tietoisuuden rakentumisen mallin avulla ammattikorkeakoulu voi konkreettisesti panostaa omaan esimiestoimintaansa ennakoidessaan organisaationsa tulevaisuuden tilaa. Tässä tutkimuksessa on esitetty tällainen malli, joka etenee itsetuntemuksesta vaiheittain tietoisuuteen toimintaympäristöstä ja sen merkityksestä omalle toiminnalle johtajana.


[laskuri] käyntiä 27.11.2003 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto