KL Olli Luukkaisen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja

tarkastetaan 13.2.2004 klo 12 Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna.

Vastaväittäjänä on professori Leena Krokfors (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Juhani Honka.

***

Olli Luukkainen on syntynyt Säämingissä ja hän on suorittanut kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on työskennellyt Suomen Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikössä yleissivistävän koulutuksen, ensisijaisesti perusopetuksen erityisasiantuntijana vuodesta 2001.

Luukkaisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 986, Tampereen yliopisto, Tampere 2003. ISBN 951-44-5884-2, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 318, Tampereen yliopisto 2004. ISBN 951-44-5885-0, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Olli Luukkainen, 0500 652 872 (koti), (09) 771 2732 (työ), olli.luukkainen@kuntaliitto.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Opetushenkilöstö on opetuksen kehittämisen keskeisin voimavara. Opettajalla on työssään ja työnsä kautta paljon valtaa. Hän ratkaisee arkityössään sen, kuinka virallisissa määräyksissä ja ohjeissa kirjatut hienot tavoitteet muuttuvat todeksi. Oppilaitostasolla tehdyissä ratkaisuissa konkretisoituu se, millaista tulevaisuuden yhteiskuntaa halutaan rakentaa. Koulu ja opettaja ovat aina oman aikansa tulkkeja. Kun yhteiskunta muuttuu, tulee koulunkin muuttua. Koulu ei muutu ilman, että opettajuus muuttuu. On siis kovin tärkeää millainen kuva opettajan työstä opettajalla itsellään on ja millaisia asioita hän pitää opettajuuteen kuuluvina. Koulutuksen kehittämisen kannalta on siksi keskeistä tarkastella opettajuutta koulun tärkeimpänä muutosta toteuttavana tekijänä.

Opettajan työn perinne on ollut yksin toimimista, kaiken osaamista, mutta ennen kaikkea aktiivista opettamista. Se on ilmentynyt työtapana, jossa opettaja opettaa ja oppilaat/opiskelijat sen seurauksena oppivat. Lisäksi kaikki konkreettisen opettamisen ulkopuoliset tehtävät on nähty ylimääräisenä työnä. Tällainen aika on jäänyt tai jäämässä oppilaitoksissa taakse, mutta monet opettajat pyrkivät pitämään siitä kiinni, mistä seuraa työssä väsymistä.

Työssä jaksamisen ja opettajan ammatin kiinnostavuuden turvaamiseksi sekä opettajuuden kehittämiseksi on välttämätöntä tarkastella opettajuuden, opettajan työn, koko kuvaa. Tämän väitöstutkimuksen päätehtävänä on rakentaa kuva opettajuudesta vuonna 2010. Tutkimuksella haettiin vastausta kysymyksiin: 1) Millaista on opettajan työ vuonna 2010? 2) Millaista opettajuutta edellytetään vuonna 2010? 3) Mitä haasteita opettajuuden muutos tuo opettajien perus- ja täydennyskoulutukselle? Kyseessä on laadullinen tutkimus, joka perustuu keskeisiltä osiltaan delfoi-menetelmään.

Opettajat kokevat työnsä hallinnan uhatuksi. Tämä osaltaan on johtanut siihen, että moni opettaja joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai hakeutuu osa-aikaeläkkeelle. Opettajakunta on muun väestön tapaan ikääntynyttä. Poistuma eläkkeelle tulee olemaan opettajakunnasta poikkeuksellisen suurta noin vuosina 2007-2013. Koulutuskiintiöt joidenkin aineenopettajaryhmien pedagogisiin opintoihin jäävät osin täyttymättä. Osaltaan opettajan työn vetovoimasta ja imagosta riippuu, kuinka hyvin määrällisesti ja laadullisesti tuo poistuma saadaan täytetyksi. Edellä mainitusta syystä opettajan työn ja koulutustarpeen osalta on opettajan ammatin kiinnostavuutta tarkasteltu myös määrällisenä kysymyksenä. Määrälliset haasteet kootaan laadullisen analyysin tausta-aineistoksi.

Opettajuutta tarkastellaan kokonaisuutena ja yleisenä opettajuutena suomalaisen yhteiskunnan viitekehyksessä. Tutkimuksen taustana on opettajien perus- ja täydennyskoulutustarpeita ennakoinut hanke, OPEPRO. Opettajan työhön kohdistuvia yhteiskunnan odotuksia tarkastellaan opetusministeriön asettamien työryhmien ja toimikuntien muistioiden ja mietintöjen sekä eduskunnan koulutusta, erityisesti opettajankoulutusta koskevien päätösten kautta.

Tutkimuksen lopputulemana esitetään tulevaisuuskuva opettajuudesta: Opettajalta odotetaan, että hän on eettisesti näkemyksellinen ja aktiivinen yhteiskunnan kehittäjä. Opettajuuden ydintekijöiksi muotoutuvat sisällön hallinta, oppimisen edistäminen, eettinen päämäärä, tulevaisuushakuisuus, yhteiskuntasuuntautuneisuus, yhteistyö sekä itsensä ja työnsä jatkuva kehittäminen ­ jatkuva oppiminen. Osatekijät eivät ole rinnakkaisia, vaan menevät osittain päällekkäin.

käyntiä 28.1.2004 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto