FK Tarja Kunnaksen lääketieteellisen biokemian alaan kuuluva väitöskirja

tarkastetaan 27.2.2004 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Olli Raitakari (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Seppo Nikkari.

***

Tarja Kunnas on suorittanut filosofian kandidaatin tutkinnon Turun yliopistossa.

Kunnaksen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 987, Tampereen yliopisto, Tampere 2004. ISBN 951-44-5886-9, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 319, Tampereen yliopisto 2004. ISBN 951-44-5887-7, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Tarja Kunnas,tarja.kunnas@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Molekyylibiologisten menetelmien kehittymisen myötä on tarjoutunut mahdollisuus tutkia sepelvaltimotaudin taustalla olevia perinnöllisiä tekijöitä.
Tutkimuksen kohteena on ollut kaksi verisuonen sisäkalvon eli endoteelin toimintaan keskeisesti vaikuttavaa geeniä.
Ensimmäisen geenin tuote, typpioksidisyntaasi-niminen entsyymi, osallistuu typpioksidin tuottamiseen soluissamme ja sen muodostumisen seurauksena verisuonet laajenevat ja verihiutaleiden kiinnittyminen endoteeliin vähenee.
Toisen tutkimuskohteena olleen geenin tuote, estrogeenireseptori, toimii viestinviejänä soluissa. Niissä sen välittömät vaikutukset verisuonen seinämään liittyvät vasodilataatioon mahdollisesti typpioksidisyntaasin aktivoitumisen kautta ja pitempiaikaiset vaikutukset verisuonen seinämän paksuuntumisen sekä ateroskleroosin estoon. Estrogeenireseptorin vaikutukset ja vaikutusmekanismit eivät kuitenkaan ole täysin selvillä.
Koska molemissa tutkimuksen kohteena olevissa geeneissä esiintyy rakennevaihtelua eli polymorfiaa, on mahdollista, että vaihtelulla on merkitystä ateroskleroosin muodostumisessa.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten edellä mainitut geenipolymorfiat ovat yhteydessä atreroskleroosin ja sydäninfarktin esiintymiseen keski-ikäisillä miehillä. Lisäksi haluttiin selvittää, onko eri geenimuodon omaavilla nuorilla miehillä eroja sepelvaltimoiden verenvirtauksessa.
Tutkimuksen kohteena olivat 700 äkkikuollutta miestä, joiden keski-ikä oli 53 vuotta. Miesten sepelvaltimoista mitattiin sepelvaltimotaudin aste, ateroskleroottiset muutokset, sepelvaltimotulpan ja sydäninfarktin esiintyminen. Omaisten haastattelulla selvitettiin elintapoja sekä mahdollisia sairauksia.
Toinen aineisto koostui 44 lievästi hyperkolesterolemisesta nuortesta miehestä. Miehet jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen ryhmä sai kolesterolia alentavaa lääkitystä puolen vuoden ajan, toinen ei. Veren virtausta sepelvaltimoissa tutkittiin kerroskuvauksella (ns. PET eli positron emission tomography- menetelmä).

Yksilöiden väliset erot saatiin esiin monistamalla tutkittujen henkilöiden DNA:ta. Tulosten mukaan estrogeenireseptorigeenin säätelyalueella olevan toistojakson pituudella on yhteys sepelvaltimotautiin. Myös typpioksidisyntaasia koodaavassa geenissä oleva polymorfia näyttäisi liittyvän sepelvaltimotautiin, sillä tutkimusaineistossamme harvinaisempi geenimuoto oli yhteydessä alentuneeseen sydäninfarktiriskiin.Tulokset nuorilla miehillä tehdyistä sepelvaltimoiden verenvirtausta mittaavista tutkimuksista tukivat havaintoja siitä, että typpioksidisyntaasigeenissä oleva rakennevaihtelu vaikuttaa endoteelin toimintaan.

Saatujen tulosten mukaan sekä estrogeenireseptori- että typpioksidisyntaasigeeneissä esiintyvät polymorfiat näyttäisivät osin selittävän yksilöiden välisiä eroja alttiudessa sairastua sepelvaltimotautiin ja sen komplikaatioihin.

käyntiä 11.2.2004 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto