Yliopistologo

THM, KL Arja Laakkosen ammattikasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja

Hoitohenkilöstön ammatillinen kasvu hoitokulttuurissa (Professional development of nursing staff in a nursing culture )

tarkastetaan 2.4.2004 klo 12 Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna.

Vastaväittäjänä on dosentti Leena Ahteenmäki-Pelkonen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Ruohotie.

***

Arja Laakkonen on suorittanut terveydenhuollon maisterin Helsingin yliopistossa sekä kasvatustieteiden lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän työskentelee päätoimisena tuntiopettajana Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa.

Laakkosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 996, Tampereen yliopisto, Tampere 2004. ISBN 951-44-5922-9, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 329, Tampereen yliopisto 2004. ISBN 951-44-5923-7, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Arja Laakkonen, 040-728 3458 (koti), (06) 3108 1763 (työ), arja.laakkonen@stadia.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Terveydenhuollon organisaatioissa, kuten yleensä työelämässä, eletään voimakasta myllerrysten aikaa; muutokset ovat useimmiten nopeita, ennakoimattomia ja monikerroksisia. Haasteista selviäminen edellyttää organisaatioilta ja sen työntekijöiltä organisaatiokulttuuria, jossa korostuvat moniammatillinen yhteistyö, asiakaslähtöisyys sekä kehittymiskyky ja -halu. On väistämätöntä, että muutos heijastuu voimakkaana henkilöstön ammatilliseen perus- ja täydennyskoulutukseen uudenlaisen osaamisen tuottamisena ja koulutustarjonnan laajentamisena. Henkilöstön ammatillinen kasvu ja asiantuntijuuden kehittyminen ovat parhaimmillaan sekä organisaation että siellä toimivien työntekijöiden etu.

Tutkimuksen tarkoituksena oli laajentaa ymmärrystä hoitokulttuurista ammatillisena kasvuympäristönä. Tavoitteena oli kuvata, analysoida ja tulkita tutkimuksen kohteena olevaa hoitokulttuuria fyysisenä ja sosiaalisena ympäristönä sekä välittömästi tai välillisesti vastaanottotilanteeseen liittyvänä näkyvänä ja kuuluvana käyttäytymisenä. Lisäksi tavoitteena oli arvioida hoitokulttuurin tarjoamia mahdollisuuksia hoitotyön asiantuntijuuteen kehittymisessä.

Tutkimus oli laadullinen, etnografinen. Tutkimuksen kohdeympäristö oli pääkaupunkiseudulla sijaitseva erikoissairaanhoidon poliklinikka. Aineistonkeruu kesti keväästä 1997 kevääseen 2001. Aineisto koostui vastaanottojen (N=110) sekä tutkimusyksikön vastaanottotoimintaan ja sen kehittämiseen liittyvien koulutus- ja kehittämispäivien (N=29) havainnoinnista, haastatteluaineistosta (N=9), tutkimus- ja havainnointipäiväkirjasta (sivut 1-215) ja dokumenteista. Aineiston analyysimenetelmänä oli laadullinen sisällön analyysi.

Tutkimuksen ajankohtana tutkimusyksikön toiminnassa korostui käynti- ja poliklinikkakohtainen ajattelumalli, joka muistutti teollisuuden tuotantoliukuhihnaa. Hoitajien toiminta oli epäitsenäistä ja tehtäväkeskeistä. Työnjaolliset tekijät kavensivat tutkimusyksikön hoitajien ohjausvastuuta. Ohjaus oli perinteistä ja sairauskeskeistä. Hoitajien keskinäinen yhteistyö oli tiivistä ja sitä luonnehti perinteinen yksilöllisen asiantuntijuuden malli. Sen sijaan yhteistyö muiden ammattiryhmien kanssa oli vähäistä edustaen byrokraattista yhteistyömallia.

Tutkittu hoitokulttuuri ei tarjonnut siellä työskenteleville hoitajille riittävästi ammatillisen kasvun haasteita eikä siten tukenut hoitotyön asiantuntijuuteen kasvua. Oppimista luonnehti pikemminkin negatiivisuus ja tilanteisiin sopeutuminen kuin positiivisuus ja tilanteiden kehittäminen. Lisäksi viimeaikainen kehitys tutkimusyksikössä kavensi entuudestaan mahdollisuuksia kehittää hoitotyön asiantuntijuutta. Hoitotyöllä ei ollut omaa selkeää, itsenäistä tehtäväänsä tutkimusyksikössä, eikä toiminta ohjautunut hoitotieteestä käsin. Hoitotiede näkyi vasta ideologiassa ja julkiteorioissa. Tutkimusorganisaatiossa toteutuva laadun arviointi kuvasti kapeaa ja yksipuolista näkemystä hyvästä palveluprosessista. Henkilökunnan osaamista ja ammatillista kasvua ei arvioitu.

Tutkimustuloksia voi hyödyntää koulutuksen suunnittelussa ja arvioinnissa. Lisäksi hankittu tieto palvelee työelämän kehittämistoimintaa - joko oppilaitoksen kanssa yhteistyössä tapahtuvaa tai tutkimusyksikön omaehtoista kehittämistoimintaa. Usein organisaatiokulttuurin edustajat itse ovat sokeita omalle kulttuurilleen, minkä vuoksi tutkimuksen avulla hankittu diagnoosi nykytilanteesta lienee arvokas.


käyntiä 3.3.2004 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto