Yliopistologo

PsM Jukka Leppäsen psykologian alaan kuuluva väitöskirja

Emotion-Cognition Interaction in Recognizing Facial Expressions

tarkastetaan 26.3.2004 klo 10 Tampereen yliopiston Pinnin B auditoriossa B1100, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on tohtori Paula Niedenthal (University of Clermont-Ferrand, Ranska). Kustoksena toimii professori Jari Hietanen.

***

Jukka Leppänen on syntynyt Vantaalla ja hän on suorittanut psykologian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Leppäsen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 998, Tampereen yliopisto, Tampere 2004. ISBN 951-44-5927-X, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 331, Tampereen yliopisto 2004. ISBN 951-44-5928-8, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Jukka Leppänen, (03) 215 7967 (työ), jukka.leppanen@uta.fi, http://www.uta.fi/laitokset/psyk/hip/index.html

LEHDISTÖTIEDOTE

Sosiaalinen vuorovaikutus perustuu keskeisesti erilaisten kasvonilmeiden tuottamiseen ja havainnointiin. Kognitiivisen psykologian ja kognitiivisen neurotieteen piirissä on lisääntyvissä määrin alettu tutkia, miten ja minkälaisen informaation perusteella toisten ihmisten kasvonilmeet tunnistetaan, mitkä ovat havaitsemisen taustalla olevat hermostolliset mekanismit sekä kuinka toisten kasvonilmeet vaikuttavat havaitsijan omiin tunnekokemuksiin ja käyttäytymiseen.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin hymyilevien eli iloa ilmaisevien kasvojen tunnistamista. Reaktioaikakokeet, joissa koehenkilöitä pyydettiin luokittelemaan tietokoneen näytöllä esitettyjä kasvoja, osoittivat, että hymyilevät kasvot luokiteltiin iloisiksi nopeammin kuin erilaiset negatiiviset kasvonilmeet luokiteltiin niitä vastaavien tunnetilojen (inho/suru/viha) ilmaisuiksi. Näin tapahtui silloinkin, kun kasvonilmeärsykkeet olivat visuaalisilta ominaisuuksiltaan vertailukelpoisia (esim. yhtä monimutkaisia). Tulos selittyy yhtäältä sillä, että ilon ilmaisut ovat hyvin yksiselitteisiä, ne eivät muistuta fysikaalisilta ominaisuuksiltaan muita tunneilmaisuja ja niiden väärintulkinta on siksi epätodennäköistä. Toisaalta ilon ilmausten nopea luokittelu saattaa johtua siitä, että ihmiset ovat normaalioloissa erityisen vastaanottavaisia positiiviselle sosiaaliselle informaatiolle. Positiiviset tunnekokemukset esimerkiksi reaktiona nähtyyn ilon ilmaisuun vaikuttavat tehostavasti ihmisen havainto- ja ajattelutoimintoihin siten, että ilon ilmaisun luokittelu nopeutuu. Tätä selitystä tukee se, että epämiellyttävässä tunneympäristössä, jossa positiivisten tunnekokemusten viriäminen on epätodennäköisempää, ilon ilmausten luokittelu hidastui merkitsevästi. Tunneympäristöä muokattiin tässä tutkimuksessa erilaisia hajuja käyttäen.

Tutkimus nostaa esille kaksi mielenkiintoista seikkaa inhimilliseen käyttäytymiseen liittyen. Ensinnäkin omat tunnekokemuksemme vaikuttavat keskeisesti varhaisiin havainto- ja ajattelutoimintoihimme ja siihen kuinka havaitsemme ja tulkitsemme toisten ihmisten kasvonilmeitä. Toiseksi ihminen näyttäisi reagoivan erityisen herkästi toisten ihmisten positiivisiin tunneilmaisuihin - ehkä siksi, että positiivisten tunnekokemusten tehokas kommunikoiminen edesauttaa ihmiselle tärkeiden sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden syntymistä ja ylläpitoa.


käyntiä 15.3.2004 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto